Ensimmäinen vuosi lifestyle-yrittäjänä

Verotoimisto muistutti muutama viikko sitten kirjeellään, että on aika tehdä tilit selväksi toiminimen viime vuoden verotuksen suhteen. Ajattelin, että samassa hengessä voisin kertoa täällä blogissakin, mikä oli ensimmäisen yrittäjävuoteni lopputulos. Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2012, mutta vasta kuluneen vuoden aikana blogista on muodostunut merkittävä sivutyö. Tästä kaikesta on pitkälti kiittäminen Asennemediaa ja Ullaa, joka tarjosi minulle mahdollisuuden liittyä Asenteen bloggaajien joukkoon reilu vuosi sitten. (Huomasitteko muuten Asennemedian 2-vuotissynttärit viikonloppuna?)

Hatunnostona oikeille yrittäjille tunnustan, että olen kuitenkin ennen kaikkea palkansaaja. Yritystoiminta on minulle toiminimen kautta tehtävää lisätyötä. Silti, jo se tekee minusta ammatinharjoittajan. Minulla on ollut toiminimi jo useita vuosia, mutten ole aiemmin kuulunut kaupparekisteriin enkä ollut ALV-velvollinen. Vielä viime vuoden alussa epäroin toiminimen kanssa ja laskutin blogituloni laskutuspalvelun kautta. Tämä on hyvä tapa päästä alkuun, mutta pitemmän päälle suosittelen kaikille oman yrityksen perustamista. Kesään mennessä olin itsekin tullut siihen tulokseen, että blogin pyörittäminen kannattaa tehdä toiminimen kautta, vaikka siitä vähän ylimääräistä työtä aiheutuukin.

Kulunut vuosi sisälsi niin hittejä kuin hutejakin. Bloggaajana suurin kompastuskiveni on onnahteleva päivitystahti. Sitä olisi helppo perustella työssäkäyvän perheenäidin kiireillä, mutta kyse on ollut jostain muustakin. Viime vuonna minulla kävi useaan otteeseen niin, että mahdollisuus bloggaamiseen ja luonnonvalo kuvaamiseen olivat käsillä, mutta postausta ei syntynyt. Olen ehkä asettanut julkaisemisen riman liian korkealle ja toisaalta vieraantunut sellaisesta bloggaamisesta, jossa ihan oikeasti kerron arkisista tekemisistäni ja kuulumisistani. Mutta kuten aiemmin vihjailinkin, siihen on nyt tulossa muutos.

Yksi huti tuli tehtyä loppuvuodesta yhteistöiden ajoituksen suhteen. Blogini yhteistyöt tulevat osin Asennemedian kautta, osin neuvottelen niistä itse. Minun tehtäväni on hallinnoida, että sponsoroitu ja sponsoroimaton sisältö esiintyvät blogissani sopivassa suhteessa. Tein kuitenkin virhearvioinnin omista voimavaroistani, ja kun vielä aikataulu petti muutaman toimituksen osalta, oli epäsuotuisa ketjureaktio valmis. Kaupallista sisältöä oli joulukuussa liikaa, mutta opinpahan läksyni ja olen niiden suhteen maltillisempi jatkossa.

Oli hittejäkin, kuten monia kivoja ja inspiroivia yhteistöitä. Hankin uuden kameran, jolla saan sellaista kuvaa ja videota kuin haluan. Ennen kaikkea olen kiitollinen siitä kaikesta, mitä olen oppinut ihan vain olemalla osallisena blogiyhteisössä. Tiedän nyt niin paljon enemmän työn hinnoittelusta, yhteistöiden sopimisesta ja alan pelisäännöistä kuin vuosi sitten. Toivottavasti edessä on yhtä suuri oppimisen vuosi!

tyohuone-3

Tuoreille yrittäjille suositellaan yleensä lämpimästi hyvän kirjanpitäjän hankkimista. Olen kuitenkin pihi tee-se-itse-nainen ja pidän kirjaa yrityksen tuloista ja menoista itse. Tilitapahtumia on minulla sen verran vähän, ettei tähän mene kohtuuttomasti aikaa. Sitä paitsi ajattelin, ettei kirjanpito olisi yhtään hullumpi taito opetella. Ammatinharjoittajalle tämä on muuttunut entistä helpommaksi lainsäädännön muutosten myötä. Yksinkertainen maksuperusteinen kirjanpito riittää eikä tilinpäätöstäkään tarvitse tehdä, kun yritys on riittävän pieni (kirjanpitolaki ja tarkemmat säädökset löytyvät mm. Finlexistä). Jollekin kirjanpitäjän palkkaaminen voi olla oikea päätös, mutta kannustan kaikkia miettimään sopivan ratkaisun itselleen ja pitämään mielessä, ettei kirjanpito ole rakettitiedettä.

Mistä päästäänkin siihen kiinnostavaan kysymykseen: kuinka paljon blogilla tienasi vuonna 2016? Sanotaan näin, että verotettavista tuloistani reilu 10% oli peräisin blogista, tässä siis mukaanluettuna sekä alkuvuoden laskutuspalvelun kautta saadut että loppuvuoden yritystoiminnan tulot. Ihan vielä ei siis kannata heittäytyä täyspäiväisesti ottamaan kuvia olohuoneesta, mutta toisaalta ihan mitättömästä asiastakaan ei ole kyse.

Määrittelen itseni lifestyle-yrittäjäksi, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tässä vaiheessa se kai tarkoittaa, että yritystoimintani on sellaista, että tekisin sitä joka tapauksessa, vaikken saisi pennin hyrrää. Varmasti monilla teistä lukijoistakin on sellainen harrastus tai taito, jonka voisi halutessaan muuttaa tulonlähteeksi. Eri asia sitten, haluaako niin tehdä. Usein kuulee sanottavan, että harrastuksen muuttaminen työksi veisi siitä kaiken ilon. Itse en koe, että blogityö olisi vienyt ilon bloggaamisesta, mutta se on totisesti tuonut siihen uusia, mielenkiintoisia ominaisuuksia.

Oletko sinä miettinyt sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä? Mikä on kuuma liikeideasi?

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  • Voi, ne arkiset tekemiset ja kuulumiset on ihan parasta❤ ja tietenkin koko sinun blogi!
    Blogisi on helmi, odotan aina innolla uutta postausta. Auringonsäteitä kevääseen! 🌹❤

  • Yhdyn edelliseen, kyllä, blogisi on aivan ihana!Sisustusjutut erityisesti miellyttävät:ottamasi kuvat ovat juurikin raikkaita ja selkeitä, tukevat kirjoittamaasi tekstiä. Mitähän seuraavassa postauksessa…, jään odottamaan.

    • Voi kiitos, ihanaa kun sinäkin jaksat niin usein jättää kommenttia! Uusi postaus onkin tulossa huomenissa…