Hyvä perjantai ja blogin auenneet arkistot

Tämä oli hyvä päivä sellaisella perusarjen mittapuulla. Olin aamuvuorossa, jotka ovat aina jotenkin hauskoja ja leppoisia. Uusi kuontalo tuntui ja näytti hyvältä. Kotimatkalla junassa kuuntelin Perjantain parhaat -podcastin uusimman jakson. Ihanaa, että suosikkipodcastini ilmestyy jälleen joka viikko! Kotona söin lounaaksi Kokkikartanon broileripastan rippeet ja eiliseltä jääneen salaatin ja menin päiväunille, sillä yöunet jäivät hädin tuskin viisituntisiksi. Heräsin päiväunilta, kun esikoinen tuli kotiin.

Kävin ottamassa nämä kuvat ja hain kuopuksen eskarista. Eskariryhmä oli ollut uimareissulla ja siitä oli laitettu kuvia ja videoita ryhmän instagram-tilille. Minusta tuo tili on todella kiva idea, ja ihanaa, että ryhmän aikuiset jaksavat sitä päivittää. On mukava päästä kärpäsenä kattoon katsomaan, miten pienen päivä on sujunut. Esikoinen kävi puolestaan rumputunnilla. Yksi asia, joka on leppoistanut arkea paljon tänä syksynä, on se, että lasten kaikki harrastukset ovat tässä lähialueella, joten illat eivät kulu kuskatessa. 9-vuotias kulkee itse omiin harrastuksiinsa ja nuoremman ainoa harrastus on tuossa viereisellä jalkapallokentällä.

Perjantain kunniaksi tehtiin tietysti pizzaa ja katsottiin Netflixiä. Ah, perjantaifiilis! Sitä ei himmennä edes se, että olen viikonloppuna illat töissä.

takki Makia
neuletakki Fjällräven
pipo Kari Traa
saappaat Ilse Jacobsen

Halusin vielä vinkata teille, että olen palauttanut näkyville blogin kaikki postaukset blogin alkuhämäristä vuodesta 2012 alkaen. Tuolta yläpalkin navigoinnista pääset selailemaan niitä. Taisi olla vuosi 2015, kun poistin näkyvistä suuren osan blogin vanhoista postauksista ja aloitin ikään kuin puhtaalta pöydältä. Yksi syy vanhojen postausten piilottamiseen oli se, että niissä oli paljon puuttuvia kuvia, rikkinäisiä linkkejä ja tekstin asettelun omituisuuksia blogialustojen vaihdosta johtuen. Viime kesänä kävin kuitenkin kaikki postaukset läpi ja korjasin suurimman osan ongelmista – nyt vanhojenkin juttujen pitäisi olla helposti luettavassa muodossa.

Blogin arkistot ovat varmasti tärkeimmät bloggaajalle itselleen, mutta ajattelin, että ehkä teistä lukijoistakin voisi olla hauska selailla niitä. Siellä ovat edustettuina päättömät asukuvat blogin anonyymeiltä ajoilta, uuden kodin etsintä ja sisustaminen sekä kuopuksen vauvavuodet. Kirjoitin nuorempana pitkään päiväkirjaa, mutta se loppui, kun muutin mieheni kanssa yhteen. Blogi on tietyllä tavalla korvannut päiväkirjan, vaikka tietysti on paljon mitä blogiin ei voi kirjoittaa. Siinä missä päiväkirjat olivat negatiivisten tunteiden tunkio, blogi on pikemminkin eräänlainen kiitollisuuspäiväkirja, joka muistuttaa kaikesta hyvästä ja kauniista. Olen iloinen, että nämä tekstit ja kuvat ovat olemassa.

Mukavaa syksyistä viikonloppua!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *