Malja

Eilen illalla huulilta vapautui väkisinkin pieni helpotuksen huokaus, sillä ristiäiset oli juhlittu, poika kastettu ja pappikin saanut kahvia juodakseen. En pidä itseäni jännittäjätyyppinä, mutta jostain syystä hermoilin näiden juhlien vuoksi aika paljonkin etukäteen. Tilaisuutta järjestelyihin ei tuntunut arjen keskellä olevan ja juhlien sankari oli ollut kastetta edeltävät päivät aika itkuinen. Nimikin saatiin lyötyä lukkoon vasta edellisenä aamuna. Pelastukseksi koituivat maakunnasta saapuneet apuvoimat ja se, että ymmärsin olla itse kokkaamatta juhliin yhtään mitään: suolaiset tulivat pitopalvelukokilta ja kakku tuttuun tapaan Kakkugalleriasta.

Päällimmäiseksi tunteeksi juhlista jäi kiitollisuus. Olemme todella onnekkaita, kun meillä on liuta läheisiä, joilta saamme apua, tukea ja pyyteettömiä palveluksia elämän mutkissa.

Kuvassa näkyy pojan Pisara-niminen kastemalja, joka on hänen isoäitinsä käsialaa. Esikoisenkin kastemalja on vilahtanut aiemmin blogissa. Malja on samalla uniikki taideteos, jonka lapsi saa mukaansa omaan kotiin muuttaessaan (tässä kastelahjaideaa kummeille tai isovanhemmille).

Viime viikot ovat olleet vauhdikkaita, mutta yritän taas saada bloggailun syrjästä kiinni. Olisi niin paljon kuvattavaa ja kerrottavaa! Vauvan iltahuudotkin tuntuvat äkisti helpottaneen. Vanha kansa sanoisi, että lapsi rauhoittuu, kun se ristitään. Minä taas sanon, että nälkähän sillä oli.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.