Itsekin olen ilahtunut, miten valokuvauksesta on saanut harrastuksen bloggaamisen myötä. Aluksi kuvaaminen ei kiinnostanut yhtään – halusin vain äkkiä niitä nättejä kuvia. Alkuvuonna on oppinut jo kaikenlaista ja paljon opittavaa on edessä. Kaunis blogi sinulla, kiva kun linkkasit!

Blogin pitämisestä on todellakin tullut harrastus, johon liittyy myös valokuvausharrastus ja kirjoittaminen, kummassakin haluan tulla paremmaksi. Sinun blogissa arvostan etenkin tasokkaita kuvia ja hyvin valmisteltuja juttuja. Olen itsekin ajatellut, että tällä hetkellä blogi antaa minulle enemmän kuin muille – mutta se on varmastikin alussa paras keino välittää aito innostus ja kiinnostus lukijoille.

Olen huomannut olevani melko heikko markkinoimaan omaa blogia, mutta tässäpä osoite http://www.syyskuunkuusi.blogspot.com

Kiitos kaunis! Hassua muuten, miten GA ja Bloggerin omat tilastot poikkeavat toisistaan – ainakin minulla niin, että Blogger näyttää jatkuvasti suurempia kävijämääriä. Olisin kuitenkin taipuvainen uskomaan Analyticsiä. Kuten tuolla ylempänäkin kommentoin, en osaa sanoa, ovatko kävijämääräni suuria vai pieniä – varmaankin aika keskivertoja. On kuitenkin motivoivaa seurata kävijämäärän kehitystä silloin, kun se sattuu olemaan kasvusuunnassa.

Oikeastaan pääsin itse kommenttipuoleen käsiksi vasta blogin aloitettuani. Olin siis ehtinyt lukea blogeja jo pitkään, mutten kommentoinut juuri koskaan ja harvoin edes luin tekstien kommenttiosastoja. Samaa mieltä siis, että yhteisöllisyys onkin ollut parhaita juttuja oman blogin aloittamisessa.

Kiitos Elle-Marie!

Niin, pitäisikö blogin aiheen olla tarkemmin rajattu? Sulla olikin hyvä kysely tästä blogissasi. Itse olen huomannut, että uuteen blogiin tulee tutustuttua lähemmin vain, jos parin ensimmäisen tekstin aihepiiri on kiinnostava. Sitten kun blogia on seurannut pitemmän aikaa ja kirjoittaja alkaa tuntua ”läheiseltä”, melkein mikä tahansa aihe tuntuu kiinnostavalta. Creepy, I know!

Living for blogging – blogging for living?

Joo, laitoin tuon kävijämäärän tuohon ihan vain mielenkiinnon vuoksi: en tiedä onko se paljon vai vähän tämänikäiselle blogille. Mutta kyllähän se motivoi, kun näkee kävijämäärän kasvavan. Ja vastaavasti laskevista luvuista sitä masentuu hieman:(

Kiva kun kommentoit, tulen visiitille!

Juuri niin – ja kameran objektiivin läpi voi rajata näkyviin vain sen kauniin, minkä arjesta haluaa muistaa!

Voi kiitos Tickler kauniista sanoista. Ihan samaa stressausaihetta on tullut mietittyä, kun sitä kaikkea muutakin olisi ja toisaalta en haluaisi bloggailla vain silloin tällöin puolihuolimattomasti. Joskus kiiruimpina hetkinä on tullut jopa harkittua blogin sulkemista mutta sitten muistan taas, miten koko viime syksyn haaveilin bloggaamisesta ja lupasin itselleni, että saan aloittaa blogin joulun jälkeen. Se oli tavallaan myös lupaus itselle siitä, että saan käyttää aikaani johonkin hauskaan turhuuteen, vaikka se aika olisikin pois joltain muulta asialta.

Voihan blogin tosiaan pistää hyllylle vähäksi aikaa, jos siltä tuntuu ja tunnustella, haluaako palata siihen myöhemmin uudella innolla.