Löysin blogiisi juuri All yöu need is white – blogin kautta.

Itse olen bloggailut jo yli kolme vuotta ja aina olen pyrkinyt vastaamaan kaikkiin viesteihin joita on jätetty. Minusta se on kohteliasta lukijoita kohtaan ja itse pidän myös siitä, että kommentteihin, joita olen jättänyt muiden blogeihin, vastataan. Minulle välittyy väkisinkin aina vähän välinpitämätön kuva, jos jättämääni kommenttiin ei vastata.

Jokainen tietysti toimii tyylillään ja esimerkiksi All you need is white – blogin Satu on mielestäni mieletön esimerkki siitä, miten lukijoiden kanssa voi olla vuorovaikutuksessa ja lukija tuntee aina tulleensa kuulluksi.

Totta on myös se, että en muista läheskään aina edes käydä katsomassa, onko johonkin kommenttiini vastattu. Jos nyt johonkin voisi jättää vastaamatta, niin juuri ”hieno matto!” – tyyliset kommentit voisi olla niitä 🙂 Olipas monimutkaista, mutta pointtina siis se, että vastaaminen tai vastaamatta jättäminen kertoo mielestäni vähän arvostuksesta lukijoita kohtaan.

Minä odottaisin vastausta vain, jos olisin kysynyt kommentissa jotain. Ihmiset ovat erilaisia ja osa närkästyy jos ei olla vastattu, eikä osaa voisi vähempää kiinnostaa. Meitä on moneen junaan.

Itse saatan unohtaa että missä blogissa olen mitäkin kommentoinut, enkä välttämättä käy katsomassa onko minun kommentiin vastattu (ellen siis ole kysynyt jotain johon odottaisin vastausta)

Omassa blogissani pyrin vastaamaan bloggaajien kaikkiin kommentteihin, mikä onkin helppoa, koska niitä tulee toistaiseksi niin vähän, että en koe minkäänlaista painetta niihin vastaamisessa. Itseasiassa vasta viime aikoina kommenttimäärän kasvaessa, minusta on alkanut tuntumaan, että hei, lukeehan tätä minun blogia joku. (Toki paragraaffit ovat sen osoittaneetkin.) Mutta jotenkin ne lukijat tulevat itselleni lähemmäksi, kun jättävät edes jonkilaisen kommentin.

Monesti itseni mielestä hyvän bloggauksen tehneenä, joudun toteamaan, että siihen minun mielestäni loistavaan postaukseen, ei sitten kukaan ottanutkaan mitään kantaa. Siitä tulee aavistuksen hölmökin olo. Jännintä on, että näitä kommentoimattomat postaukset saattavat olla lukutilaston kärjessä. Ehkä aihe on vaan ollut sen verran arka, että muut samanhenkiset eivät ole uskaltaneet jättää edes anonyymina kommenttia. Joskus se harmittaa, koska keskustelisin lukijoideni kanssa mielelläni itseäni koskettavista aiheista enemmänkin.