Artikkelin Kun katson ympärilleni kommentit https://www.lisbete.fi/kun-katson-ymparilleni/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=kun-katson-ymparilleni kauniimpi arki, helpommin Sun, 14 Jul 2019 17:27:25 +0000 hourly 1 Kirjoittaja: lisbet https://www.lisbete.fi/kun-katson-ymparilleni/#comment-19029 Sun, 14 Jul 2019 17:27:25 +0000 http://www.lisbete.fi/?p=7256#comment-19029 Vastauksena kommenttiin susanna.

Kiitos hyvästä kommentista! Tämä oikeastaan selkeytti paljon ajatuksiani. Rakentaminen ON iso ponnistus eikä millään muotoa verrattavissa sisätilojen pintaremonttiin.

]]> Kirjoittaja: lisbet https://www.lisbete.fi/kun-katson-ymparilleni/#comment-19028 Sun, 14 Jul 2019 17:26:36 +0000 http://www.lisbete.fi/?p=7256#comment-19028 Vastauksena kommenttiin Kolmen äiti.

Näin meillä onkin käytännössä tapahtunut: lapset ovat (yllättävän nopeast) sitoneet tälle alueelle. Joka on kyllä muutenkin ihan miellyttävä ja elämäntilanteeseen sopiva. Tonttitarjontaa täällä on jonkun verran, joten rakentaminen saattaisi tulla kysymykseen mutta epätodennäköistä että sellaiseen projektiin sitten viitsisi lähteä kun nykyinen on kuitenkin ihan hyvä.

]]> Kirjoittaja: susanna https://www.lisbete.fi/kun-katson-ymparilleni/#comment-18813 Sun, 09 Jun 2019 17:49:22 +0000 http://www.lisbete.fi/?p=7256#comment-18813 Me päädyimme rakentamaan, juurikin noin kahdeksan vuotta sitten. Edellisessä ihan käytännöllisessä, mutta ei niin mieluisassa talossa asuimme kahdeksan vuotta. Senkin laajentamista mietittiin, mutta rakenteelliset ratkaisut eivät olisi antaneet mahdollisuutta kovin suureen muokkaukseen. Rakentamaan lähtö ei ollut helppo ratkaisu, ja vaikka teimmekin sopimuksen ns. avaimet käteen tyyppisestä ratkaisusta, se ei sitä todellisuudessa ollut. Aina löytyi jotain, jota sopimuksiin ei oltu osattu kirjata, esimerkiksi ilmastointilaitteen putkien eristys kattorakenteissa… kirvesmiehet eivät varsinaisesti olleet halukkaita neuvottelemaan mistään ylimääräisestä. Työn laatu vaihteli, mestari ei huolehtinut ajoituksista kuten piti… vuosi oli todella rankka, enkä olisi selvinnyt ilman erityisen pitkää kesälomaa – jonka käytin raksalla. Senkin huomasimme, että rakennusmateriaalit ovat paitsi kallistuneet,niin myös laatu on huonontunut. Esimerkiksi väliovia piti palautella ja vaihtaa, ja muutaman vuoden asumisen jälkeen niitä sai jokusen vaihtaa. Vanhassa talossa näitä ongelmia ei ollut. Kaikkinensa uusi koti kuitenkin oli sellainen ”unelmien koti” josta monta vuotta haaveiltiin. Me vaihdoimme myös asuinaluetta lasten kannalta parempaan. Ellei tätä seikkaa olisi ollut, en välttämättä olisi lähtenyt urakkaan. Kaikkea ei tietenkään voi saada, muutaman ratkaisun ehkä tekisin erilailla, 1-2 asiaa on joissa mestari ja talon suunnittelija lupasi tehdä toiveemme mukaan.. toteutusvaiheessa todettiin että hups, unohtui eikä voi enää mitään. Näiden pikkuharmien kanssa pystyy elämään, mutta harva projekti taitaa ihan priimasti sujua. Sekin kannattaa muistaa jos urakkaan lähdette.
Nyt ikää neljä ja nolla, vähän päälle, työelämässä haastava vaihe… en jaksaisi enää. Iso urakka se on, aamusta yömyöhään pientä ja isompaakin hommaa. Remointointi on ihan hyvä vaihtoehto :).

]]> Kirjoittaja: Kolmen äiti https://www.lisbete.fi/kun-katson-ymparilleni/#comment-18811 Sun, 09 Jun 2019 14:14:14 +0000 http://www.lisbete.fi/?p=7256#comment-18811 Jos asuinalue on mieleinen kaikin tavoin, niin lähtisin ilman muuta muuttamaan kotia vielä mieleisemmäksi. Ainakin mikäli samalta alueelta ei ole tarjolla tontteja. Arvostan itse lasten pysyviä kaverisuhteita naapurustossa ja mieleistä sijaintia (lasten koulu, kiva matka kaupunkiin, harrastusmahdollisuudet jne) tosi korkealle.

]]>