Kiitos Reetta! Ensin ajattelin valkoisia lautasliinoja mutta päädyin noihin vaaleanpunaisiin, kun ajattelin että ne ovat jotenkin ”rennommat”, heh.

Ollaan sitten samalla aaltopituudella tässäkin:) Jotenkin vastustan ajatusta työpöydästä ja soisin kaiken tapahtuvan ruokapöydän ääressä. Mulla eikä mun miehelläkään ole sellaista ammattia, että kotona pitäisi tehdä paljon töitä – no, läppärin ääressä tulee roikuttua senkin edestä. Sitten joskus, kun poika menee kouluun, olisi ihanaa jos hän tekisi läksyjä keittiön pöydän ääressä ja minä tietysti paistaisin siinä vieressä pannukakkuja tjsp:)

Hei Marjo ja kiitos loistavasta vinkistä. Aion ehdottomasti kokeilla! Pari kolhua on kyllä sellaisia, ettei vahakaan varmaan auta…

Ihanaa, että sulla kasvaa pioneita ihan oikeasti siellä. Mulla on parvekekukatkin hankkimatta. Parveke on tosi paahteinen, en tiedä, saanko siellä mitään pysymään hengissä:(

Niinpä! Mulla tahtoo tämä ylipukeutuminen jäädä päälle aina heinäkuuhun asti, jolloin vihdoin paljastan hohtavanvalkoiset koipeni kaikkien ihailtaviksi:)

Pionit ovat minunkin suosikkejani – ja siksi niitä piti saada hinnalla millä hyvänsä. Heh, kävin parin päivän päästä hakemassa kimppuun vähän ”täydennystä”, kun uusi lasti saapui.

Kiitos! Ruutu on kyllä aika järee:)

Ruokapöydän pitää olla kyllä riittävän kokoinen. Valanti on loistava siinä mielessä, että kaiken saa tarvittaessa haluamaansa kokoon ja väriin.