Haha, no sehän selittää! Me ruvettiin täällä heti kartoittamaan, että kuka kurssikaveri, muttei oikein päästy ratkaisuun:) Ihan samaa kurssia vai samoihin aikoihin opiskelleita?

Peukutan ehdottomasti rentoutumisen puolesta! On totta, että ihan heti ei vastaavanlaista aikaa ole näköpiirissä. Itse käytin ensimmäisen äitiyslomani alun sangen typerästi siivoamiseen ja järjestelyyn… Jaksamista loppuraskauteen – jokohan vauva on maailmassa?

Moi Nina, materiaali on tervaleppää.

Mistä puustatuo on tehty?

Tähän täytyy vielä kommentoida sellainen hauska juttu, että miehemme ovat kurssikavereita ja samassa firmassa töissä. 😉

Koin, että muutos yhdestä kahteen lapseen oli paljon raskaampi kuin kahdesta kolmeen. Ja oli yhden tai useamman vanhempi, niin kaikki ovat joskus väsyneitä ja jokainen tarvii omaa aikaa.

Kyllä. Mutta ei siitä ajasta silloin ymmärtänyt nauttia!

Kiitos kommentista! Moni ei näköjään tule asiaa ajatelleeksi tai välttämättä edes toivo omaa aikaa. Varmaan osittain myös persoonakysymys; tiedän etteivät kaikki ole suinkaan niin tarkkoja omasta reviiristään, yksityisyydestään ja ajastaan kuin mitä minä saatan olla. Hyvä muistutus tuo, mitä sanot 15-vuotiaastasi. Kaikki ”pelottelevat” että aika rientää ja kaiketi se todella rientää… vaikka tällä hetkellä tuntuu että saisi joskus rientää vähän nopeammin 😀

Voi kiitos, onpa mukava kuulla! Tiedätkö, minullakin oli pari päivää ennen tätä vapaata aika suuret suunnitelmat siitä, mitä kaikkea saisin aikaiseksi. Mutta lopulta päätin kuulostella itseäni ja tässä lopputulos. Pääasia, että tuntee olonsa levänneeksi!