Täytyypä tunnustaa, että ryijyä ei ole vieläkään saatu seinälle, sillä sijoituspaikasta keskustellaan edelleen :/

Minustakin Pr-ryijyjen kuva on vähän hassu. Onkohan se otettu keinovalossa? Äitikin sanoi, että hän oli tilannut ryijyn kuvan perusteella ja yllättynyt todellisista väreistä.

Pointtisi seinävaatteen muodota on hyvä, ja ehkä tilaan oli jotain sen muotoista kaavailtukin. Mutta tosiaan, nyt kun tämä ryijy on käsissä, en keksi sille mitään parempaa paikkaa 😀

Todella kaunis ryijy teillä – vaikka se on selvästi moderni aiheeltaan, siinä on tiettyjä perinteisenkin ryijyn elementtejä.

Tämän postauksen saamien kommenttien perusteella ryijy jakaa mielipiteitä yllättävän vähän. Varmaankaan ne, jotka eivät äitini käsityöstä niin välitä, jättävät kohteliaisuudesta kommentoimatta 😀 Tai sitten blogissasikin siteeraamasi Avotakka on oikeassa, ja ryijyistä on tullut himoittuja sisustuselemettejä 😀

Näinpä, ja äiti aprikoi sitäkin, että sängyn päätyyn ripustettu ryijy on vähän vaarallinen. Jos se jostain syystä putoaa nukkujien päälle, raskas tekstiili voi tukahduttaa nukkujat…

Ihania aarteita – itsekin ajattelen, että melkein kaikesta kotona pystyy luopumaan, mutta vanhempien rakkaudella tekemistä töistä ei ikinä. Olisi ihanaa, että tämä ryijykin päätyisi aikanaan jommallekummalle pojista.

Mitä aarteita, sellaisia joita ei kaupoista voi ostaa! Meillä on aika paljon miehen äidin taidetta ja tietysti myös perheyrityksen astioita, joten on mukavaa että myös oma perheeni on edustettuna näissä käsityönäytteissä.

Kiitos haasteesta! Kanssasisustaja jäi sitä miettimään…

Matto on Hanna Korvelan Duetto-sarjaa – vähän isompi investointi mutta ollut joka pennin väärti.