Risteilyllä ruusujen Visbyssä

Laivan suunta oli kohti Gotlantia ja saaren merkittävintä kaupunkia, Visbytä. Helsingistä lähteviä kahden yön risteilyjä on parillakin laivayhtiöillä, me reissasimme Tallink Siljan kyydissä. Laiva kulki mennen tullen Tallinnan kautta ja otti matkustajia kyytiin myös sieltä, mistä tuli hieman mutkaa matkaan, mutta eipä se meitä aikatauluttomia lomailijoita haitannut.

Visbyssä oltiin perillä paikallista aikaa klo 09.30 ja lähtö takaisin oli 18.30, mikä antoi mukavasti aikaa maissa tutustua kaupunkiin. Monet lapsiperheet suuntasivat suoraan kaupungin ulkopuolelle Kneippbyn vesipuistoon ja Peppi Pitkätossu -maahan, mutta itse halusin ennen kaikkea kuljeskella Visbyn vanhassa kaupungissa, nauttia miljöstä, käydä syömässä jossain kivassa paikassa ja ottaa rennosti.

Satamasta pystyy hyvin kävelemään 1,5 km matkan suoraan kaupunkiin, mutta matkaseurani tuntien ja tietäen, että kaupungissa tulisi vielä lisää askelia, olin etukäteen ostanut meille bussikuljetuksen, joka vei laivalta suoraan vanhan kaupungin itäportille. Kaupunki keskiaikaisten muurien ulkopuolella ei näytä tarjoavan mitään erityistä, mutta sisäpuoli on erittäin kauniisti säilynyttä rakennuskantaa aina 1100-luvulta asti. Kapeat, mukulakiviset kadut olivat kohtalaisen hyvin kuljettavissa myös rattaiden kanssa, vaikka korkeuseroja kaupungissa kyllä on.

Ja kun matkanjärjestäjänä on äiti, reissu sisältää tietysti myös kulttuuriosuuden: suuntasimme heti aluksi Gotlands Museumiin, joka esitteli elävällä tavalla vanhan viikinki- ja hansakaupungin historiaa. Visbyllä on paljon yhtäläisyyksiä Tallinnan kanssa, ovathan molemmat olleet hansaliiton tukikohtia. Vanha vauraus näkyy kaupunkien kivitaloissa, kun taas Suomesta en keksi mitään vertailukohtaa, vaikka meillä kauniita rannikon puutalokaupunkeja onkin.

Nuoriso sai puolestaan valita lounaspaikan, ja päädyimme museota vastapäätä olevan tacoravintolan varjoisalle terassille. Ravintolassa oli ainakin tässä vaiheessa mukavan väljää, mutta myöhemmin päivällä, kun kuljimme Stora Torgetin lähistöllä, gelaterioiden ja kahviloiden terassit pullistelivat turisteista ja ainoa keino päästä jäätelölle oli ostaa sellaiset ICA-marketista ja syödä ne torin reunalla istuen.

Visbystä ei voi kirjoittaa kertomatta ruusuista! Ne olivat upeita köynnöksiä kaikissa väreissä ja nousivat talojen seinustoille kuin tyhjästä katukivien raoista ponnistaen. Paljon muutakin kukkivaa kaupungista löytyi, mutta lajituntemukseni valitettavasti on liian rajoittunut niiden nimeämiseen.

Museon ja lounaan jälkeen piipahdimme hetken muurien ulkopuolella ja kuljimme kaupungin ja meren välissä olevan Almedalen-puiston läpi. Täältä löytyi kiva leikkipuisto, jonka jälkeen saattueen nuorin nukahti rattaisiinsa.

Jatkoimme kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa oli tietysti lisää ruusuja, jaloja lehtipuita ja jopa kaktuksia. Ihailin upeita laventeli-istutuksia, joissa kimalaiset ahkerina pörräsivät. Koska Visbyssä vallitsee meri-ilmasto, kasvuolosuhteet ovat monelle välimerellisellekin lajille suotuisat. Puutarha ei ole iso, mutta sen jokainen polku on näkemisen arvoinen. Sisäänpääsy on ilmainen.

Palaisin mielelläni Visbyhyn uudelleen ja olisi hauska tutustua lähemmin muuhun Gotlantiin, kalkkikivikallioihin ja pyöreäkivisiin rantoihin. Toki saari pursuilee turisteja kesäisin – minulle sopisi hyvin tutustua saaren jylhään luontoon myös off seasonin aikana. Varsinaista laivaliikennettä Suomen ja Gotlannin välillä ei kuitenkaan ole ja Finnairinkin suorat lennot taitavat rajoittua lomasesonkiin, joten muina aikoina reitti kulkee Ruotsin mantereen kautta.

Oletteko te vierailleet Gotlannissa ja onko hyviä vinkkejä jaettavissa?