Rakastan lentokenttiä. Kaikkein eniten pidän niistä silloin, kun en ole itse lähdössä minnekään. Enkä oikeastaan tarkoita nyt suuria kansainvälisiä lentoasemia, joiden lähtöauloissa myydään luksusmerkkejä ja joiden kiitoteitä laajarunkoiset jetit kuluttavat. Tarkoitan pienempiä kenttiä, sellaisia joilla harrasteilmailu ja kaupallinen liikenne elävät sulassa sovussa. Isä voi nyt pyyhkiä kahvit näppäimistöltään, sillä…