The days are just packed
Muistiin itselle: älä ikinä lupaa etukäteen postausta jostain aiheesta tiettyyn aikaan, esimerkiksi ”alkuviikolla”. Ei siis vielä kuvia työhuoneesta. Vaikka tänään olikin kaikkien kotivalokuvaajien suuri merkkipäivä, kevätpäiväntasaus, en ollut kotona siihen aikaan, jolloin työhuoneessa on paras valo kuvaamiseen. Vauhdikas meno jatkunee viikonloppuun asti. Toisaalta mahakin on alkanut hidastaa vauhtia sekä töissä että kotona, ja välillä on vain annettava itselleen hetki antaa sykkeen tasaantua.
Kun eilen illalla tulin myöhään kotiin, eteisessä odotti laatikossaan kuriirin kiikuttama Vitran DSW-tuoli, jonka tilasin saksalaisesta Einrichten-designista. Kuvassa se on jo paikallaan työpöydän ääressä. Nyt kun saisin vielä miehen akkuporakoneineen houkuteltua hetkeksi saunaremontin parista, jotta saataisiin taulu seinään pöydän yläpuolelle. (Tuota kirjoittaessa mieleeni kyllä juolahti radikaali ajatus porata se reikä itse.)
Valoisampia päiviä teille kaikille!
No tulipa juuri mieleen minullekin kesken lukemisen, että mikset lainaa akkukonetta mieheltä… Itse olen jo vuosia tehnyt kaikki pikkuhommat itse vaikka mieskin kykenisi. Mutta saanpahan mieliteot silloin kun haluan esille… Ja tapetteja ynnä seinän värejä voi vaihdella silloin kun haluaa. Mieheltäkään ei tule vastustusta, kun kerran itse teen 🙂 . Tultiinpa aikanaan shoppailemasta yhdessä miehen kanssa ja ilmeeni oli muikeaakin muikeampi – olinhan juuri saanut ikioman DeWaltin kärkisarjoineen. Joku tulee onnelliseksi uudesta laukusta, minä akkukoneesta :))
Hear, hear! Omituisinta tässä uusavuttomuudessani on se, etten ole suinkaan aina ollut näin avuton leidi työkalujen suhteen. Pikkutytöstä asti vuoleskelut ja rakentelut ovat kuuluneet harrastuksiini, ja vielä parikymppisenä väännettiin milloin mitäkin linnunpönttöä ja katapulttia partiotaitokisoissa. Jotenkin hommat ovat lipsuneet avioon menon jälkeen miehen tehtäväksi. Kiva kuulla, että siellä ylläpidetään sukupuolirajattomia käsityötaitoja!
Kannattaa ottaa se pora omaan kätöseen niin saa taulut seinälle. Monta kertaa hyväksi todettu vaihtoehto. 🙂
Näin tehdään!
Saako kysyä paljonko oli tuolissa toimituskulut Suomeen?
Juu, toimituskulut olivat 30,06 e, tuli pikavauhtia DHL:n pakettina kotiovelle.
Olen paitsiossa: en meinaan lähtisi itse porailemaan. Kokeiltu kyllä on…
Porakoneet voi olla yllättävän painavia ja seinät taas kovia. Vielä pari vuotta sitten mussa oli intoa olla independent woman ja kahden edellämainitun yhdistelmästä seurasi paljon murenaa lattialle ja laajahko kolo seinään. Taulun, minkä lienkään, ripustin sinitarraan (sinitarraa siis eka sinne koloon) törkkäämääni naulaan ja ongelma onneksi peittyi. Kerroin miehelle vasta kun olimme muuttaneet seuraavaan asuntoon.
Kolosta vuokra-asunnon seinässä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä koko talo pantiin täyssaneeraukseen eikä se kyseinen seinä ole välttämättä enää edes pystyssä. 🙂
Tuoli on ihana! 🙂
Hanna
LOL, tuo on varmaan mun miehenikin painajainen:) Siksi ajattelin toteuttaa projektin valvovien silmien ollessa toisaalla:D
Samaa tuolia olen pitkään ihastellut ja kävinkin Vepsäläisellä sitä koe-istumassa, mukavalta tuntui. Itseäni jäi mietityttämään istuinosassa näkyvät pyörylät eli ne kohdat, joissa jalat ovat alapuolella kiinni näkyivät istuimen muovissa vähän häiritsevästi. Mahtaako kuulua asiaan, näkyykö sinunkin tuolissasi?
-Milla
Kyllä ne näkyvät, ihan niin kuin tuossa kuvassakin. Nyt kun mainitsit, niin eihän se kovin esteettistä ole, vähän omituista pikemminkin. Onneksi käytössä tulee harvemmin kurkittua tuolin alapinnalle.
Esitin asian vähän epäselvästi… tarkoitin, että Vepsäläisen tuolissa näkyi sellaiset pyörylät tuolin istuinosan muovissa eli siinä yläpuolella, jossa istutaan. Vähän vaikea sanoin kuvailla, mutta jonkinlaiset pyöreät kuviot muovissa oli juuri niiden jalkojen kohdalla.
-Milla
Kiitos selvennyksestä, nyt tajusin. Ei meidän tuolissa tosiaan istuimen yläpinnalla erotu mitään pyörylöitä. Omituista. Pitääpä joskus Vepsäläisellä käydessä katsoa myynnissä olevaa tuolia. Olen nimittäin kuullut ja joskus itsekin törmännyt esimerkkeihin siitä, että designtuotteita valmistetaan eri tehtaissa, ja niissä saattaa olla selvästikin havaittavia eroja. Tai samasta tehtaasta tulevat erät voivat poiketa toisistaan. Jos haluat selvitellä asiaa pitemmälle, tiedän että ainakin homevialaura.com -blogin Laura on tilannut Eamesinsa samasta saksalaisesta kaupasta kuin minä.