Hautomisia

Vielä viimeiset pääsiäiskuvat. Kananmuna on yksi kauneimmista asioista, jonka tiedän. Amforan Trinkula-lautasliinarenkaat tekevät tarvittaessa myös munakupin virkaa.

Itsellänikin on vähän ”munaolo” tällä hetkellä. Eilen kävelylenkillä piti pyytää miestä jo hiljentämään vauhtia, jotta pysyisin mukana. Töissä ajattelen nyt jänteellä tästä päivästä vappuun. Vapun jälkeen on vielä vähän jäljellä ennen äitiyslomaa. Pääsiäisloman aikana kaivelin esiin vaunukoppaa ja turvakaukaloa ja pesin niiden pehmusteet, seuraavaksi ajattelin käydä läpi varastossa olevat pienet vaatteet. Tuplarattaat ja sitteri ovat hankintalistalla – tuplarattaat siksi, että koen niiden olevan meidän tilanteessamme välttämättömät, ja sitteri oli puolestaan edellisellä kierroksella lainassa tuttavaperheeltä.

Toisaalta yritän pysähtyä miettimään, kuinka tässä on kokonainen ihana huhtikuu välissä ennen kuin edes töistä pois jäänti tulee ajankohtaiseksi: aikaa olla vielä syli yhdelle ja toimitella omiani suhteellisen vapaasti. Laittaa kotia, lukea pari kirjaa kenties?

Lisbet e. on arjen fantasiaa, ikuinen projekti kauniimman kodin, toimivamman vaatekaapin ja sulavamman arjen eteen. Elämä on yhdistelmä uraa, opiskelua ja perhettä, jonka tukikohtana on koti maaseudun ja kaupungin rajamailla.

nousussa nyt

seuraa blogia

arkisto

bloginostot

Avainsanat

keskustelu

  1. 2.4.2013
    Cherry said:

    Ihailen tuommosta luovuutta, että joku osaa ajatella lautasliinarenkaista munakuppeja <3 Minä olisin niitä nimittäin luullut niiksi 😉
    Niin kauniita kuvia täältä taas tullut viimepäivinä ja tämäkin risukasa, ah!

    • 3.4.2013
      lisbet e. said:

      Haha, idea ei ole itse asiassa minun, vaan luovan anoppini!

  2. 3.4.2013

    Ai että, miten ihana ”pesä” 🙂 Kauniita kuvia.

    • 3.4.2013
      lisbet e. said:

      Melkoinen harakanpesä mutta sopii tyyliin:)

  3. 3.4.2013
    Iisa said:

    Kauniita kuvia ja niin kekseliäs risukasa 🙂

    Täällä pähkäillään juurikin tuplarattaiden tarvetta. Lapsille on tulossa ikäeroa muutamaa kuukautta vaille 3 vuotta. Tällä hetkellä olemme ehkä enemmän kallellaan siihen suuntaan, että ostamme vanhoihin teutonian rattaisiin seisomalaudan..

    Aurinkoista päivää! 🙂

    • 3.4.2013
      lisbet e. said:

      Meillä ikäeroa tulee piirun verran yli kolme vuotta, mutta koen tuplarattaat välttämättömiksi sen vuoksi, että esikoinen ei ole läheskään aina halukas kulkemaan samaan suuntaan kuin minä. Hyvä, että on joku paikka, johon vilkkaan pojan saa tarvittaessa vöihin istumaan. Teillä seisomalauta voi toimia – varmaan pitkälti luonnekysymys:D Toisaalta ajattelin, että hankittavasta mallista pitää tarvittaessa saada suht kevytrakenteinen yhdenistuttava – vuoden päästä poika ei vaunuissa varmaan juuri istu.

  4. 5.4.2013
    Hanna said:

    Kauniita kuvia, kananmunat ovat minunkin pääsiäissuosikkeja.

    Meidän poikien ikäero on 2 v 9 kk, minäkin harkitsin tuplarattaita, mutta jätin sitten ostamatta. Ja hyvin pärjäsimme. Läheiseen leikkipuistoon isoveli halusi aina pyöräillä, kaupungille menimme bussilla/omalla autolla ja siellä isoveli jaksoi kävellä. Pidemmille kävelyreissuille ostimme pyöräkärryn, jota voi työntää. Tämä palveli upeasti myös talvikeleillä ja pyöräkärryyn mahtuu mainiosti kahden pojan lisäksi vielä kaksi ruokakassia ja kirjaston kirjat! Pyöräkärryyn saa vauvalle ”keinuistuimen” jos vauvaa ei voi vielä istuttaa. Ja kärry toimii siis myös pyöräillessä:). Suosittelen.

    • 15.4.2013
      lisbet e. said:

      Kiitos vinkeistä, on tosi hyvä kuulla muiden kokemuksia!

      Tiedätkö, olen nyt ruvennut sittenkin epäröimään tuplarattaita. Pärjättäisiinköhän me potkupyörä/seisomalauta-kombolla? Jotenkin tuntuu, että tuplarattaiden käyttöikä tulee olemaan varsin lyhyt verrattuna niiden hintaan. Ja edelliseltä kierrokselta löytyy valmiina Emmaljungan yhdistelmät turvakaukaloineen ja adaptereineen sekä kokoontaitettavat matkarattaat… ihan riittävästi renkaita yhteen perheeseen:)

  5. 7.4.2013

    Tämä on kyllä todella tyylikäs ja upea blogi kertakaikkiaan ♥

    • 15.4.2013
      lisbet e. said:

      Kiitos – niin sinunkin blogisi, jossa aina välillä käyn kurkkimassa!