Myöhässä

Pusero Pelle P | Shortsit Lindex | Sandaalit Ancient Greek Sandals | Aurinkolasit Ray Ban

Jollain hauraalla tavalla olen onnistunut pitämään kiinni tuoreesta lenkkeilyharrastuksestani. Olen juossut 2-3 kertaa viikossa 3-5 kilometrin lenkkejä, ei siis mitään hurjaa, mutta itse olen tyytyväinen. Kaikki lenkit ovat olleet polkujuoksulenkkejä lähiseudun metsissä. Nautin lenkeistä luonnon helmassa, ja koska pelkään polven kipeytyvän kuten aiemmin, haluan juosta pehmeällä alustalla enkä päällystetyllä tiellä. Metsässä juokseminen taitaa olla siinäkin mielessä parempi, että polulla minun on pakko muuttaa tavanomaista kanta-askellustani päkiäpainotteisemmaksi. Polvet eivät ole toistaiseksi oireilleet, hienoa!

Aivan loistava apuväline polkulenkkien suunnitteluun on muuten Trailmap-palvelu. Luulin jo kolunneeni kaikki tämän seudun metsäpolut läpi, mutta kun olen suunnitellut lenkkejä Trailmapissa, olen onnistunut löytämään muutaman uuden maiseman – kuten tämän päivän kuviin ikuistetun kärrypolun niityn ja metsän rajalla, lähellä jokirantaa. Kun ensimmäisen kerran saavuin tänne, oli pakko huokaista ihastuksesta: kärrypolun vieressä lainehti upea niittykukkien meri. Ajattelin heti, että haluan tulla kuvaamaan sen blogiini. Kuvausretken järjestäminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista perhearjessa ja minkään hikilenkin yhteydessä en halunnut kuvia ottaa.

Tänään aamuvuorosta tultuani houkuttelin kuitenkin keskimmäisen kuvausavuksi (sain hänet mukaani kertomalla, että voisimme samalla tutustua kärrypolun varteen hylättyihin romuautoihin, jotka ovat hänen suuri kiinnostuksen kohteensa tällä hetkellä). Mutta voi, kun saavuimme paikalle, kaikki kukat oli niitetty! Muutama päivä sitten kukat olivat vielä voimissaan, mutta nyt olin auttamatta myöhässä. Olen joutunut muistuttaamaan itseäni monta kertaa aiemminkin, että kun kirjoittaa tällaista hetkessä kiinni olevaa blogia, kameraan pitäisi tarttua empimättä aina tilaisuuden tullen.

Otimme kuvat kukkakadosta huolimatta (ja keskimmäinen sai tutkia romuja), ja ihan hauskathan näistä tuli. Niihin tallentui se kesäpäivän ohimenevä kepeys, jota tulin hakemaan.

Niittykukkia varten tulemme paikalle uudestaan sitten vuoden päästä.

Lisbet e. on arjen fantasiaa, ikuinen projekti kauniimman kodin, toimivamman vaatekaapin ja sulavamman arjen eteen. Blogia kirjoittaa Liisa - työelämässä luonnontieteiden moniottelija, siviilissä osa-aikainen haaveilija ja kolmen lapsen äiti. Tukikohtana on koti maaseudun ja kaupungin rajamailla.

seuraa blogia

toivelistalla

Avainsanat

Sivustollani on mainoslinkkejä, jotka on merkitty tähdellä*. Jos teet ostoksia linkkien kautta, saan niistä pienen komission. Tämä ei vaikuta tuotteen hintaan.

arkistojen aarre

Modernin maalaistyylin jäljillä

Aiemmassa postauksessa kerroin, että klassinen mutta kuitenkin moderni maalaistyyli on alkanut viehättää viime vuosina yhä enemmän. Sain Lauralta postaustoiveen kertoa vähän tarkemmin, minkälaista tyyliä sillä…

keskustele