Ostin viherkasvin
Olen trendin uhri. Trendi on peräisin neljänkymmenen vuoden takaa, ajalta jolloin olohuoneen sisustukseen kuuluivat kuvaputkitelevisiot, virkatut pitsiliinat ja pistokkaista vaalien kasvatetut viherkasvit. Minun anopinkieleni on ostettu tietysti valmiiksi aikuisena yksilönä. Nahkealehtisenä kasvina sillä on mahdollisuus selviytyä kotimme savannityyppisessä mikroilmastossa, johon kuuluvat pitkät kuivat jaksot ja äkilliset, voimakkaat sadekaudet.
Nyt kun löytäisi jostain vielä sellaisen mahtavan seitsemänkymmentäluvun TV-tason, jossa on pyörät alla ja teline lehtiä varten.
Minulle tulee aina mieleen tuosta Maijan tasosta, että mahdoinko kantaa samanmoisen vanhasta mökistä vanhan saunan perukoille 🙂
Ihanaa viikonloppua!
Arvaa, mun lapsuudenkodissakin oli sellainen ja pitkään sitä varastossa pidettiinkin tilaa viemässä. Muutama kuukausi taaksepäin kysyin äidiltä, vieläkö se löytyisi sieltä. Ei kuulemma. Taso oli mennyt polttopuiksi ja runko metallikeräykseen:D
Anopinkielestä tulee mieleen mummin koti. Pitäisiköhän minunkin hankkia tällainen retrokasvi.
Joo, ja sitten myös peikonlehti ja pari kaktusta:) Retrokasvit kunniaan!
Anopinkieli sopii minusta hyvin moderniin (ja moneen muuhunkin) sisustukseen, koska on selkeä ja vähäeleinen! Toki myös nostalginen…
Totta! Ja mieluiten nämä retrokasvit tulee istuttaa saviruukkuun, tai vielä parempaa: jos löytäisi jostain sellaisia Arabian vanhoja kukkaruukkuja…
Ihana tuo tyyny!
Eiks ookin! Saana ja Olli <3
Heh… Enpä.ole älynnyt kutsua kastelupolitiikkani savanni-ilmastoksi…
Muutama kasvi on saanut kärsiä kyllä totaalisesta aavikoitumisestakin…
Nauratti tuo teidän savanninne, niin sama täällä 😀
Tää on vissiin aika yleinen suomalaisissa kodeissa:D
Tervetuloa viherkasvinomistajien kerhoon, mut viherpeukaloihin me tuskin kuulutaan? 😀
Mitä pienemmät edellä, sitä isommat perässä…
Hahaa, meiltäkin löytyy anopinkieli ja samantyyppinen ilmasto, ja hyvin on selvinnyt! 🙂
Parempi vaan valita kumppaneikseen tällaisia vähään tyytyväisiä:D
Kiitos linkkauksesta! Ei kun vaan kirppiksiä kiertämään, ainasin täällä Turun suunnan ekotoreilla on näkynyt tuollaisia hylättyjä reppanoita vaikka kuinka. 🙂
Tuossa ylempänä kirjoittelinkin jo lapsuudenkodissani olleesta epäonnisesta yksilöstä. Mitä opimme tästä: älä heitä mitään pois…
Pihistin ”jostakin” anopinhampaan, josta olen jakanut ruukkuihin sekä keittiönikkunalle ja olkkariin kkukat.
Helppohoitonen ja silti näyttäv’kin kukkanen. Anopinhammas on pienempi versio anopinkielestä siis.
Vaikka kasvit ovat samat, eri ruukuissa ne näyttävät ihan erilaisilta. Meillä ne ovat keitiiössä Lechuzat ja olkkarissa mustat kiiltävät neliöruukut:)
Piti ihan googlettaa tämä anopinhammas, kun ei sanonut mulle mitään. No, enpä nyt muutenkaan ihan hirveästi kasveista tiedä.
Mä taas haaveilen löytäväni jostain niitä Richard Lindhin Arabialle suunnittelemia ruukkuja, nekin sopisivat anopinkielelle hyvin!