Olisin halunnut New Yorkissa ollessamme käydä katsastamassa paljon kehutun ja parjatun Woodburyn outlet-alueen, mutta lyhyestä reissustamme ei kerta kaikkiaan riittänyt kokonaista päivää lohkaistavaksi bussimatkoihin ja shoppailuun. Sen sijaan teimme puolen päivän reissun Jersey Gardens -ostarille, joka sijaitsee Manhattanilta n. puolen tunnin reittibussimatkan päässä New Jerseyn puolella. Se on järkälemäinen, kaksikerroksinen kompleksi täynnä tunnettujen vaateketjujen outlet-liikkeitä, jotka siis myyvät edellisten sesonkien ylijäämätavaraa alennettuun hintaan. Toisin kuin Woodburyssa, Jersey Gardensissa ei juuri ole designer-tuotteita tai luksusmerkkejä, mutta toki sieltä löytyy esimerkiksi monien periamerikkalaisten tuotemerkkien liikkeet tyyliin Calvin Klein, Guess, Hilfiger – täydellinen listaus liikkeistä on ostoskeskuksen sivuilla. Jonkin verran maineekkaampia suunnittelijoita on tarjolla ostarilta löytyvissä Neiman Marcusin ja Saks Fifth Avenue -tavaratalojen outleteissa.

Suosittelen Jersey Gardensia, mikäli et halua hukata kokonaista päivää, maksaa yli 40 dollaria pelkistä bussimatkoista ja haluat lähinnä täydentää perusvaatevarastoasi. Tällä asialla mekin olimme: mukaan tarttui sellaista kivaa käyttövaatetta, jota saisi kyllä kotimaastakin mutta huomattavasti korkeammin hinnoin.

Pikaisen New Yorkin kävijän toinen outlet-stoppi Manhattanin Downtownin Century 21 sijaitsee aivan Ground Zeron vieressä. Sinne kannattaa suunnata odotuksitta ja avoimin mielin, sillä on täysin sattumanvaraista, mitä juuri sinä päivänä sattuu olemaan tarjolla. Edellisiltä käynneiltä minulle oli jäänyt paikasta mielikuva ”huippusuunnittelijoita täyteen ahdettu Prisma-halli”. Penkomista paikassa todellakin riittää, tosin monet löydöt ovat ehkä sellaisia, ettei soisi kenenkään löytävän niitä. Itse yritän näissä paikoissa aina miettiä, ostaisinko tuotteen, jos a) sillä ei olisi nimekästä suunnittelijaa ja b) se lojuisi mytyssä sovituskoppien lattialla alennusmyyntiaikaan.

Tätä Century 21:sta ostamaani Missonin silkkihuivia pidän kuitenkin oikeana löytönä. Alennus alkuperäishinnasta oli n. 80%, värimaailma on mieleinen ja silkkihuivi on ollut ostoslistallani jo pitkään.

Täytyy myöntää, että matkalla tuli shoppailtua enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä. Selitän sitä sillä, että kerrankin oli aikaa myös kaupoissa haahuiluun ilman että jälkikasvu vaatii huomiota vieressä. Ei ehkä ole enää tarpeen lähteä täällä kotimaassa alennusmyynteihin pyörimään…

Parasta New Yorkissa on matkan ensimmäinen aamu. Edellinen ilta menee vähän harakoille. Finnairin suora lento on JFK:n lentokentällä iltapäivällä paikallista aikaa, jonka jälkeen vierähtää helposti pari, kolme tuntia maahantulomuodollisuuksiin ja metroajeluun Manhattanille ja hotelliin (en ole kertaakaan kulkenut tätä matkaa taksilla, joten en osaa sanoa, onko se merkittävästi nopeampi). Aikaero painaa päälle, käydään jossain lähistöllä nopeasti syömässä ja painutaan pehkuihin.

Varaudu siihen, että aikaeron vuoksi heräät aikaisin seuraavana aamuna. Ei hätää, se on reissun paras hetki: ensimmäinen aamiaisesi New Yorkissa! Kantakaupungin turistialueella on varhain ovensa avaavia tai jopa vuorokauden ympäri auki olevia dinereita tuhkatiheässä. Suosittelen valitsemaan ensimmäisen vastaantulevan, sillä ne ovat kaikki samanlaisia. Tarjolla on ainakin paahtoleipää, pekonia ja munia (paistettuna toiveidesi mukaan) – tai ehkä haluat vohvelin marjoilla, kermavaahdolla ja vaahterasiirapilla – jonain toisena aamuna rasvassa paistettua vaaleaa leipää tai peukalon paksuisia pannukakkuja, lisukkeena perunasalaattia ja papuja? Yritä saada ikkunapaikka, jotta voit tarkkailla ohi viilettävää aamuliikennettä ja samalla opit, miten taksi napataan lennosta.

Totuus: meille ei käynyt ihan yhtä auvoisesti! Hotelli huolehti herätyksestä klo 04.45, kun palohälytys pärähti käyntiin. Koko 40-kerroksisen rakennuksen väki marssitettiin kapeassa porraskuilussa alas kahdeksannelle avenuelle ihmettelemään paloautojen saapumista. Kyseessä ei ollut väärä hälytys, sillä savun katku tuntui selvästi toisessa porraskuilussa, jota ei voinut käyttää. Myöhemmin selvisi, että palo oli ollut kaksi kerrosta alapuolellamme 20. kerroksessa mutta sen tarkempaa informaatiota henkilökunta ei suostunut antamaan. (Uutisista saattoi kuitenkin lukea, että kyseessä oli norjalaisen turistin tekonen.)

Jouduimme siis norkoilemaan kadulla aamuhämärissä hyvän tovin. Onneksi viereinen Starbucks avasi ovensa klo 05.30, ja puhjahdimme sisään kaakaolle. Lähempänä seitsemää pääsimme vihdoin palaamaan huoneeseen, mutta kauneusunet olivat jo mennyttä ja siitä saattoikin hyvin lähteä aamupalan hakuun.

Seuraavaksi tulossa: outlet-shoppailua.

Kesäloman seuraava etappi on New York. Kuullaan!

Länsirannikon kauniit pikkukaupungit ovat jääneet minulle aika tuntemattomiksi, olenkohan Naantalissakaan käynyt koskaan aiemmin? Joka tapauksessa vietimme siellä mukavan viikonloppuloman kylpylän ja Muumimaailman merkeissä. Aika moni oli aurinkoisena kesälauantaina liikkeellä samoissa merkeissä ja matkarattaat olivatkin kaupungin ylivoimaisesti suosituin kulkupeli. Älkää huoliko, säästän teidän muumikuvastolta. Katsellaan sen sijaan vähän Naantalin vanhaa kaupunkia.

Samettikuonojen kanssa touhuamisesta uuvahtanut pikkusankari nukkui rattaissaan hyvän pätkän, jonka aikana ehdimme käydä rantaravintolassa lounaalla, kierrellä vanhan kaupungin kujia ja pääsimme vielä kahvillekin.

Kaffittelupaikaksi valikoitui ihastuttava Cafe Antonius. Kirkas kesäpäivä vaihtui sisällä hämärään, kristallikruunuin, pitsiverhoin ja vanhoin huonekaluin sisustettuun salonkiin. Omistajapariskunta tarinoi, että olin valinnut istumapaikakseni Ahtisaaren paikan (leveä ja upottava sohva), Koivistojen pöytä oli askeettisempi ikkunapöytä. Saapa nähdä, mihin Niinistö rouvineen istahtaa, sillä hehän saapuivat samana iltana ensi kertaa Naantaliin kesän viettoon. Visiitin ainoa ikävä puoli oli se, että olin niin täynnä rantaravintolan kanaranskalaismättöä, etten kyennyt maistamaan ”Aatoksen unelma” -mansikkatorttua.

Tänään ajeltiin paluumatka vesisateessa. Kotona pesukone pyörii ja laukkuja puretaan ja pakataan jälleen huomista varten. Nyt ollaan lähdössä reissuun aikuisten kesken. En ole valitettavasti ehtinyt vastailla kommentteihin mutta kiitos niistä kaikista, palaan asiaan mahdollisimman pian!

Kyllä lomalla on mahtavaa! Pidän toki työstäni mutta eihän se sulje pois sitä, että voisin nauttia pitemmistä vapaistakin. En ole koskaan pitänyt tai edes voinut pitää kovin pitkiä lomia, joten tämä kaksiviikkoinenkin pois sorvin äärestä tuntuu ikuisuudelta. On ollut mukava huomata, että pitkään jumissa olleet ajatukset ovat taas lähteneet liikkeelle ja uusia ideoita syntyy tuon tuostakin.

No mitä päätetyöläinen tekee lomallaan? Istuu tietenkin tietokoneen äärellä. Olen vihdoin saanut fiksattua blogin kannalta muutamia pitkään mielessä pyörineitä juttuja, sellaisia, joita lukijat eivät ehkä huomaakaan. Yksi on se, että sain vihdoin luotua pienen esittelysivun blogista ja sen kirjoittajasta. Linkkilistaakin on taas päivitetty ja blogin ulkoasuun on tehty pieniä muutoksia. Isompiakin muutoksia on mielessä, mutta niiden toteuttaminen vaatisi ainakin toisen kaksiviikkoisen.

(Tummuneet jalkapohjat ovat varma kesän merkki, heh.)

Yksi rästissä ollut blogijuttu oli Facebook. Sieltä löytyy nyt myös lisbet e. Emmin tuota pitkään, mutta olen käsittänyt, että monet seuraavat blogeja nimenomaan FB:n kautta, joten päätin tehdä seuraamisen heidän kannaltaan helpommaksi. Käykää siis tykkäämässä! Blogipäivitysten lisäksi aion aina silloin tällöin vinkata FB-sivuillani muistakin asioista, joiden kuvittelisin lukijoita kiinnostavan.

Huomenna lähdemme pienelle kylpylälomalle, joten vähän kesälomaisempaakin juttua on siis tiedossa.