• Uuden kvartaalin kuulumisia

    Tuntuu aina merkitykselliseltä, kun kuun ensimmäinen päivä osuu maanantaille. Se on uusi vuosi miniatyyrikoossa, jonkin alku. Tällä kertaa maanantai ensimmäinen päivä aloittaa kaiken lisäksi kesäkvartaalin, tuon lumoavan, hengästyttävän ja joskus hieman uuvuttavankin vuodenajan. Tämä kesä pyörähtänee käyntiin pienen rakennusprojektin merkeissä, jota tänään on suunniteltu. Lisäksi on puuhailtu pihalla, käyty rautakaupassa ja ajettu ensimmäinen autokoulutunti.

    Lauantai oli vauhdikas ja piti sisällään niin esikoisen peruskoulun päättäjäiset, keskimmäisen alakoulun päättäjäiset kuin parit ylioppilasjuhlatkin. Viime vuonna tähän aikaan teimme hiki hatussa keittiöremonttia, joka valmistui pari päivää ennen kesäkuun puolivälissä olleita rippijuhlia. Huh, onneksi ei ole tänä vuonna vastaavaa savottaa tehtävänä. Keittiöön olemme kyllä olleet tyytyväisiä, se on kaunis ja käytännöllinen ja istuu sijaintiinsa paremmin kuin vanhan keittiön palaset. Iso saareke jakkaroineen on kaikkien suosikkipaikka nykyään. Harmi että jakkaroita on vain kolme! Harkinnassa on mahduttaa riviin vielä neljäs jakkara.

    Maljakossa on oman pihan tulppaaneja. Kerrottuja pionimaisia tulppaaneja minulla ei ole ennen ollutkaan, mutta niistä tuli kertaheitolla suosikkini. Kannussa on puolestaan erään toisen pihan raparpereja, joista ajattelin huomenna leipoa kakun.

    Kuullaan pian!


  • Pastellinsävyinen päivä Tallinnassa

    16 vuotta toukokuun alussa täyttäneen esikoisen syntymäpäivätoive oli Tallinnan päiväristely muutaman kaverin kanssa, ja tätä harrasta toivetta olin eilen toteuttamassa valvojan roolissa. Tiedän: rankkaa, rankkaa, mutta jonkun nämä hommat täytyy hoitaa. Nuorukaisista näin lähinnä heidän selkänsä satamassa, joten sain viettää aikaa Tallinnassa omassa hyvässä seurassa. Oli mitä kaunein toukokuinen päivä, kaupungin puistot puskivat heleää vihreää, puut ja istutukset kukkivat ja toistivat vanhojen julkisivujen pastellisävyjä.

    Minulla oli maissa aikaa kolmisen tuntia, minkä käytin pääasiassa tutkimalla vanhan kaupungin kujia. Hetken harkitsin, olisinko käynyt jossain näyttelyssä – esimerkiksi Fotografiska on vielä kokematta – mutta työviikon jäljiltä tuntui kuitenkin siltä, että halusin ottaa vieläkin rennommin. Toiveena oli löytää jokin pieni rauhallinen kahvila, tilata muhkean kermainen leivos ja istua teekupin ääressä vailla keskeytyksiä.

    Toive toteutui Kohvik Lummuksessa, joka ei ollut ainoastaan kahvila vaan myös taidegalleria – seinillä oli paikan perustajan, muotisuunnittelija Maire Valdman värikkäitä teoksia.

    Aikaa riitti myös pieneen pyörähdykseen ostoksilla Viru-keskuksessa. Vaatekauppojen tarjonta sinänsä on hyvin samaa kuin lahden tälläkin puolen, mutta päädyin kuitenkin Gantin liikkeessä sovittamaan erästä mekkoa ja ostamaan sen – näette myöhemmässä postauksessa, mitä tuli hankittua.

    Täytyy vielä todeta, että matkaseurani, kolme peruskoulunsa päättävää nuorta, oli mitä fiksuinta porukkaa. He elävät merkityksellisiä vuosia, jolloin elämä nopeasti muuttaa muotoaan. Vanhempanakin sitä joutuu ikään kuin keksimään itsensä uudelleen tässä vaiheessa. Syksyllä esikoinen suunnittelee aloittavansa lukio-opinnot. Tällä viikolla kävin jättämässä ajo-opetuslupahakemuksen, jotta mies ja minä voimme alkaa harjoittelemaan esikoisen kanssa ajokorttia varten. Ajoharjoittelun voi nykyään aloittaa jo 16-kesäisenä ja tuumimme, että sehän on hyvä juttu, jos voi hankkia rauhassa ajokokemusta parin vuoden ajan erilaisissa olosuhteissa. Ei käy niin kuin äidilleen, joka reputti inssin melkein kahdesti (mutta josta on toki sulkeutunut erinomainen kuski sittemmin).

    Uuteen viikkoon!


  • Geelikynnet kotona? – kokemukset Manucuristin Green Flash -kestolakoista

    • Sisältää Manucuristin mainoslinkkejä.

    Jutellaanko taas hetki kynsistä? Muistatteko, kun noin vuosi sitten aloin hoitamaan ja huoltamaan kynsiäni säännöllisesti? Siihen asti olin mennyt hyvin luonnollisella lookilla, kynnet mahdollisimman lyhyiksi leikattuina. Kynsinauhat olivat kuivat ja pyrkivät kasvamaan kynnen päälle. Ihailin kauniita, hoidettuja ja lakattuja kynsiä, mutta omat lakkauskokeiluni loppuivat aina lyhyeen, sillä lakat eivät koskaan ole pysyneet kynsissäni pitkään, vaan lohkeilleet parhaimmillaan jo samana päivänä. Viimekesäisestä postauksestani voit lukea, miten sain kynnet ja kynsinauhat parempaan kuntoon, opettelin paremman lakkaustekniikan ja ryhdyin säännöllisesti lakkaamaan kynsiäni.

    Parhaimmillaan sain tavanomaisilla kynsilakoilla pohja- ja päällyslakkoineen manikyyrin kestämään muutamia päiviä, mutta jouduin silti useamman kerran viikossa poistamaan lohkeilleen lakan asetonilla, mikä kovasti haurastutti kynttä. Aloin ensimmäistä kertaa elämässäni kärsimään kynsien liuskoittumisesta, ja välillä kynnet oli leikattava aivan lyhyiksi, kun niiden kuivat kärjet lohkeilivat. Aloin taas harkita geelikynsiä tai Shellac-lakkausta. Kallisiin ja aikaa vieviin kynsihuoltoihin sitoutuminen ei kuitenkaan houkuttanut, ja sitä paitsi koen tärkeäksi, että pystyn tarvittaessa poistamaan lakkauksen kotona itse. Voisiko geelikynnet siis tehdä kotioloissa?

    Tässä vaiheessa muistin, että lukijani Hilla oli aiemmin vinkannut kommenttiosastossa Manucurist-merkin Green Flash -lakoista, jotka ovat UV-valolla kovetettavia kestolakkoja. Ne eivät varsinaisesti ole geelejä eivätkä siten yhtä pitkäkestoisia, vaikka Manucurist parhaimmillaan lupaa lakkauksille jopa kolmen viikon keston. Toisaalta Green Flash -lakkojen käyttö ei edellytä kynnen pintaa vahingoittavaa viilausta ja lakkaus on helppo poistaa itse kotona.

    Kokemuksia Manucuristin Green Flash -kestolakoista

    Tilasin Manucuristilta Green Flash -aloituspakkauksen vuodenvaihteessa ja ryhdyin innolla harjoittelemaan kestolakkauksen tekoa itselleni. Siitä oli paljon apua, että olin jo aiemmin opetellut tekemään pohjatyöt kunnolla, eli osasin lyhentää ja muotoilla kynnet viilaamalla ja poistaa kynnen päälle kasvaneet kynsinauhat. Olin myös opetellut oikeaa lakkaustekniikkaa, jossa peittävä ja tasainen väri saadaan aikaan kahdella ohuella värilakkakerroksella eikä ylimääräistä tuotetta valu kynnenvieruksille.

    Aivan ensimmäiset kokemukset Green Flash -menetelmän kestävyydestä eivät silti olleet rohkaisevia. Ensinnäkin vasta opettelin lakkojen käyttöä ja toisekseen Manucuristin tuolloinen päällyslakka ei ollut riittävän kestävää pitääkseen lakkauksen kiiltävänä ja ehjänä edes viikon verran. Ei ainakaan minun elämäntyylilläni, jossa koko ajan teen käsilläni jotain: siivoan, laitan ruokaa tai puen kolmevuotiaalle kenkiä jalkaan.

    Tilanne muuttui, kun kuluneen kevään aikana Manucurist toi markkinoille uuden Xtrem Flash -päällyslakan. Hankin sellaisen heti julkaisuviikolla ja täytyy sanoa, että sen jälkeen olen ollut Green Flash -menetelmään enemmän kuin tyytyväinen. Xtrem Flash -päällyslakalla tehdyssä manikyyrissä on upea kiilto, mikä saa lakkauksen näyttämään kuin suoraan salongista tulleelta. Ennen kaikkea lakkaus kestää naarmuuntumatta ja pääsääntöisesti myös lohkeilematta.

    Ilmeisesti muutkin ovat olleet tyytyväisiä uudistukseen, sillä kaikki Manucuristin Green Flash -aloituspakkaukset onkin nyt päivitetty, ja niissä on vakiona uusi kestävämpi päällyslakka. Sellainen muutos uuden päällyslakan myötä kuitenkin tuli, että lakan poistaminen piteni kymmeneen minuuttiin, kun se ennen kesti vain minuutin. Olen silti valmis hieman pitempään poistoaikaan, jos vastineeksi kestolakkaus on oikeasti kestävä.

    Kaikki Manucurist-tuotteet -15%

    Käyttämällä allaolevaa linkkiä saat -15% ensimmäisestä tilauksestasi, myös jo alennetuista hinnoista. Alennus näkyy suoraan ostoskorissa.

    Tilaa tästä (mainoslinkki)

    Minulla henkilökohtaisesti lakkaus kestää kauniina noin viikon. Sen jälkeen huomaan yleensä jonkinlaista kulumaa kynnen reunassa, lakkauksen kiilto alkaa kärsiä tai ilmaantuu jokin pieni lohkeama. Myös kynnen tyveen ilmaantuva uusi kasvu alkaa häiritä jossain vaiheessa. Sitä paitsi viikon kohdalla kaipaan yleensä vaihtelua ja haluan kokeilla kynsiini jotain toista ihanaa sävyä.

    Toisaalta Manucurist lupaa Xtrem Flash -päällyslakalla tehdyille manikyyreille jopa 21 päivän keston. Se saattaa hyvinkin onnistua, jos kynnet eivät ole kovin pitkät, varjelee käsiään askareissa hansikkain tai elämäntyyli on vantaalaista perheenäitiä lempeämpi.

    Kestävyys ei ole UV-valolla kovetettavan lakan ainoa etu. Yhdeksi parhaaksi puoleksi olen havainnut sen, ettei kuivumista tarvitse odotella, vaan kynsiin voi koskea ja käsillä voi alkaa puuhailla heti manikyyrin teon jälkeen. Kuinka monta kertaa olenkaan nähnyt vaivaa tavallisten kynsilakkojen kanssa vain pilatakseni lopputuloksen, kun en ole malttanut tai pystynyt odottamaan lakan kuivumista riittävän pitkään!

    Manikyyrin teko ja lakkauksen poisto

    Miten lakkaus sitten tehdään ja miten se poistetaan?

    1. Pohjatyö: kynsi viilataan haluttuun muotoon, kynsinauhat työnnetään hellästi taakse. Kynnen pinnan voi valmistella lakan levitystä varten viilamaalla sitä kevyesti bufferilla, jolloin pohjalakka saa paremman otteen kynnen pinnasta. Kynnen pinta puhdistetaan rasvasta ja liasta kynsilakanpoistoaineeseen kastetulla vanulapulla.
    2. Pohjalakka levitetään kynnelle ja kovetetaan UV-lampun alla minuutin ajan. Periaatteessa lampun alle mahtuu koko käsi kerralla, mutta peukalo kannattaa tehdä aina erikseen, jolloin sormet saa asetettua lampun alle vaakasuoraan, eikä vaaraa lakan valumisesta tai epätasaisesta kovettumisesta ole.
    3. Pohjalakan jälkeen levitetään kaksi kerrosta värillistä lakkaam ja kumpikin kerros kovetetaan minuutin ajan lampun alla.
    4. Lopuksi levitetään päällyslakka, jota kovetetaan kahden minuutin ajan. Lampussa on valmiina kätevät ajastimet eri kerroksille.

    Lakan poistaminen käy yksinkertaisesti laittamalla Manucuristin lakanpoistoaineella kostutetut vanulaput kynnelle ja asettamalla niiden päälle aloituspakkauksen mukana tulevat klipsit. Kymmenen minuutin kuluttua laput voi poistaa ja lakan pyyhkiä pois kynneltä. Parhaimmillaan lakkaus irtoaa kynnestä yhtenä pehmeänä palasena, mutta totuuden nimissä joudun usein hieman auttamaan lakkauksen irtoamista puutikulla tai laittamaan kostutetun vanulapun päälle uudestaan, jotta lakka suostuu irtoamaan. Poiston helppous tuntuu riippuvan sekä kynnen kunnosta, lakkauksen iästä että lakan sävystä ja pigmentin määrästä. Kaiken kaikkiaan lakan poistaminen on kuitenkin hyvin hellävaraista kynnelle.

    Aloituspakkauksen mukana tulee perusteelliset ohjeet ja linkit opetusvideoihin. Voit myös katsoa YouTubesta lyhyet videot kynnen valmistelusta, lakkaamisesta ja lakan poistosta (huom. uuden päällyslakan poisto kestää siis 10 minuuttia toisin kuin vanhassa videossa sanotaan).

    Aloituspakkauksien hinnat alkavat ovat n. 100 eurosta. Peruspakkaus sisältää LED-lampun, pohja- ja päällyslakan, yhden vapaavalintaisen värilakan, lakanpoistoaineen ja kynsiklipsit. Suosittelen lisäksi hankkimaan ainakin kynän, jolla voit poistaa kynnen reunan yli valuneen lakan (tärkeää ennen lakan kovetusta). Kynsiviila ja –bufferi, kynsinauhojen pehmitysaine ja kynsinauhaöljy ja puutikut kynsinauhojen hellävaraiseen takaisintyöntämiseen ovat myös tärkeitä työkaluja, jotka voi toki hankkia muualtakin kuin Manucuristilta.

    Hoidetuista kynsistä on tullut minulle melkeinpä uusi normaali, mikä on melkoinen muutos entiseen nähden, katso vaikka yllä olevaa kuvaparia. Kynsirutiini sujahtaa nykyään helposti viikkooni: yleensä poistan lakan illalla vaikkapa tv:tä katsellessa. Sen jälkeen viilaan ja muotoilen kynnet, työnnän kynsinauhat taakse ja öljyän huolellisesti sekä kynnet että kynsinauhat. Uuden lakkauksen teen seuraavana päivänä, kun kynnet ovat saaneet nauttia öljykylvystä yön yli.

    Jos kiinnostuit Manucuristin Green Flash -menelmästä, saat ensimmäisestä ostoksestasi -15% käyttämällä tätä linkkiä (mainoslinkki), myös jo alennetuista hinnoista. Alennus ilmestyy automaattisesti hintoihin ostoskorivaiheessa.

    Kysymyksiin vastaan mielelläni kommenttiosastossa, ja toisaalta olisi kiva kuulla kokemuksia ja oivalluksia, jos olette jo kokeilleet Manucuristin Green Flashia. Ja kiitokset vielä Hillalle, joka alun perin Manucuristista minulle vinkkasi!


  • Valkoisten kukkien aika

    • Sisältää mainoslinkkejä

    Mitä toukokuuhunne kuuluu? Täällä on ihmetelty etenevää kevättä, tehty pihapuuhia ja esikasvatettu kesäkukkia ja juhlittu vappua, 16-vuotissynttäreitä ja äitienpäivää. Päivän kuvissa kuitenkin ihan vain eilisen aamuvuoron asua ja äitienpäivänä saamani ihana kukkakimppu. Asu koostuu Lindexin neuletopista (mainoslinkki), tutuista Samsoe & Samsoen housuista ja Shepherdin tohveleista, joihin korkkarit vaihtuivat heti kotiin päästyäni. Tämä Holly & Whyte -malliston toppi oli kiva löytö: leikkisä mutta naisellinen malli, kaunis kuvioneule ja materiaali 100% puuvillaa. Minulla on topista tavanomainen kokoni S.

    Valkoisista kukista koottu kimppu tuntuu heijastelevan sitä, mitä luonnossa on tällä hetkellä meneillään. Pihaamme ympäröivissä metsiköissä kukkii valkovuokkojen meri, tuomi availee kukkiaan ja käenkaalit sekä kielot seuraavat pian perästä. Kotipihan tulppaaneista ensimmäisenä kukkansa ovat avanneet valkovihreät ’Spring Greenit’ ja kokovalkoiset ’Hakuunit’. Pian seuraan liittyvät tienoon kukkivat omenapuut.

    Näillä kuvilla toivotan mukavaa tiistai-iltaa! Jatketaan pian muilla kuulumisilla.


  • Tyyli-inspiraatio: 90s Butter Mom

    • Sisältää mainoslinkkejä

    Sunnuntai-iltaa! Tänä viikonloppuna olen kanavoinut pukeutumisessani menneiden vuosikymmenien nostalgiaa. Unohtakaa Clean Girl, Coastal Grandmother ja Old Money, sillä ilmeisesti tämän kesän kuumin pukeutumistrendi on 90s Butter Mom. Tämäkin trendi on lähtöisin TikTokin syövereistä, ja sen ovat ottaneet omakseen ennen kaikkea ne, jotka eivät ole 90-lukua koskaan eläneetkään.

    Tyylin taustalla on viraali ilmaisu ”butter mom”, joka kuvastaa rentoa, hoivaavaa ja nostalgista 1990-luvun lähestymistapaa vanhemmuuteen. Ajatuksena on, että butter mom on vastakohta dieettikulttuurile – hahmo, joka arvostaa tavallista kotiruokaa ja sallivaa asennetta syömiseen ruokarajoitusten sijaan. Termi on lisäksi laajentunut kuvaamaan rentoa ja paineetonta asennetta vanhemmuuteen, hidasta elämäntyyliä sekä kodin lämmintä ja turvallista ilmapiiriä. Ilmausta on jo toki ehditty kritisoimaan, sillä ysärin omakohtaisesti kokeneet muistavat vuosikymmenen pikemminkin dieettikulttuurin kukoistuskautena. Ja mitä perheeseen ja vanhemmuuteen tulee, elämä oli kenties yksinkertaisempaa ja rauhallisempaa, lapset leikkivät enemmän ulkona ja digilaitteisiin liittyvät ongelmat loistivat poissaolollaan, mutta oli 90-luku myös tupakansavuisia olohuoneita, pikkukoululaisten yksinäisiä iltapäiviä, koulukiusaamista ja nuorison julkisilla paikoilla kaljoittelua, jota katsottiin läpi sormien.

    Joka tapauksessa butter momista on sosiaalisen median käsissä muototunut pukeutumiseen liittyvä 90s Butter Mom -estetiikka, fantasiakuva siitä, miten nämä tyydyttyneitä rasvoja pelkäämättömät äidit pukeutuivat. Tyyli koostuu väljistä paitapuseroista, bermudashortseista, lippalakeista, tennissukista lenkkareissa ja kodikkaan muodottomista t-paidoista. Ja tietysti denimistä. Farkkupaitoja, mom jeanseja ja ennen kaikkea lappufarkkuja. Jos butter mom -estetiikkaa on uskominen, kaikilla äideillä oli farkkuhaalarit 90-luvulla!

    En muista, että oma äitini olisi pukeutunut farkkuhaalareihin, mutta minulla sellaiset oli teinivuosinani, yhdet farkunsiniset ja yhdet ihanat mintunvihreät. Elämäni kolmannet lappufarkut hankin tänä keväänä, tämä klassikkomalli on Levi’siltä. Mitoitus on ysärin henkeen melko reilu, joten päädyin ottamaan koon XS.

    Näissä tunnelmissa uuteen viikkoon! Tunnistaako joku oman äitinsä tai peräti itsensä 90s Butter Momiksi?


  • Viikonlopun poiminnat ja kevätmuodin aletärpit

    • Sisältää mainoslinkkejä

    Mukavaa sunnuntaita, miten keväinen viikonloppu on siellä sujunut? Täällä päiviä on rytmittänyt koirakaveri, joka viimevuotiseen tapaan on meillä viikon hoidettavana. Sää on ollut samaan tapaan keväistä ja lähes lumetonta kuin vuosi sitten. Täällä päin rohkeimmat ovat jo luvanneet viedä toppatakkinsa pesuun ja varastoon. Pyörähdin eilen pikaisesti kauppakeskuksessa ja totesin, että kaupoilla kävi kova hyörinä – moni oli herännyt kevätauringon myötä täydentämään vaatekaappiaan.

    Viikonlopun aikana on ollut pari sellaista tarjouskampanjaa meneillään, joiden sisältöä olen itsekin silmäillyt. Keräsin suosikkini muutamaan kollaasiin, jotta teidän ei tarvitse kuluttaa (mahdollisesti) kaunista päivää vaatekaupoilla pyörien!

    Kekäle tarjoaa tänään jäsenilleen -15% yli 100 euron ostoksesta. (Linkit mainoslinkkejä.)

    1. Bow 19 -merkin suloiset terälehtikorvikset täydentävät minimalistiset kevätasut.
    2. Tämä Freequentin paitapusero löytyy omasta työvaatekaapistani. Vaate, jossa on sekä palloja että rusetteja ei voi olla läpeensä huono!
    3. Vilan edullinen neule on 100% puuvillaa ja sitä on saatavilla useissa ihanissa pastelliväreissä.
    4. Huivi tuntuu olevan yksi tämän kevään jutuista ja myös bandana-henkisiä huiveja näkee taas. Tässä Part Twon versio.
    5. Unikkokuosi vie minut aina aikamatkalle vuosituhannen taitteeseen ja opiskelijaboksini kirkuvan oransseihin verhoihin. Never again, olen vannonut, mutta nämä Marimekon leveälahkeiset Unikko-farkut saavat harkitsemaan asiaa uudelleen.
    6. Clairen mokkanahkahametta kävin sovittamassakin, mutta jäin miettimään asiaa, sillä minulla on jo yksi vaaleanruskea a-linjainen nahkahame, tosin hieman tätä lyhyempi.
    7. JC Sophie -merkki on minulle uusi tuttavuus, mutta se näkyy tulleen sekä Stockmannin että Kekäleen valikoimiin. Paljetein kirjailtu kulmikas armeijanvihreä takki yhdistää kaksi maailmaa vastustamattomalla tavalla.
    8. New Balancen nahkatennarit ja kuivat kadut!
    9. Aarikan Auri-laukku on kohokuvioitua nahkaa. Hihnassa on tietenkin rivi Aarikan puuhelmiä.

    Seuraavaksi pyörähdetään Stockmannilla, jossa on viikonlopun ajan -20% kaikista neuleista. Hypistelen tavaratalossa säännöllisesti parin tietyn merkin neuleita ja niitä löytyy myös omasta vaatekaapista. (Linkit mainoslinkkejä)

    1. Americandreamsin hattaraiset mohairneuleet: omasta kaapistani löytyy merkin Harper-neuletakki, mutta haaveilen esimerkiksi pallohihaisesta Liana-neuleesta, Cornelia-neuletakista tai pehmeästä Milana-alpakkaneuleesta.
    2. Gantin ryhdikäs, raidallinen puuvillaneulekki on preppy-tyylin ilmentymä kultanappeineen.
    3. Stockmann Essentials -sarjan merinovillaneuleissa on erinomainen hinta-laatusuhde. Minulla on Jangelina-neulepusero jo ruskeana ja beigenä, mutta toivoittaisin niiden lisäksi jonkin keväisen pastellisävyn tervetulleeksi vaatekaappiini.
    4. Marc O’Polon puuvillaneuleita voin myös suositella pehmeinä ja laadukkaina neuleina. Omasta vaatekaapistani löytyy tämä neuletakki tummansinisenä ja tämä V-aukkoinen neule voinkeltaisena, mutta kieltämättä nyt mallistossa olevat keväiset hiekansävyt houkuttavat. Venepääntiellä varustettu raitaneule on myös Marc O’Polon valikoimista.

    Virtuaalinen ostarikierros päättyy Lindexille, jolla on tänään sunnuntaina verkkokaupassa jäsenille -25% kaikesta, kun ostaa vähintään kaksi tuotetta. (Linkit mainoslinkkejä.)

    1. Ostin tämän pellavalippiksen muutama vuosi sitten, ja se näyttää olevan tämänkin kevään mallistossa. Materiaalinsa ansiosta se sopii monenlaisten asujen rinnalle.
    2. Kukkivat korvakorut muistuttavat pieniä niittyleinikkejä.
    3. Ihana kellohelmainen, midimittainen farkkuhame on malliltaan niin klassinen, ettei sen käyttö varmastikaan jää tähän kevääseen.
    4. Holly & Whyte -malliston neuletopissa on lyhyet röyhelöhihat.
    5. Aiemmin linkkaamani puhvihihainen denimpaita on jo myyty loppuun, mutta uutena tulokkaana valikoimista löytyy tämä vaaleampaa pesua oleva farkkupaita, joka on helppo yhdistää eri värisiin alaosiin.
    6. Pitsit ja brodyyrit näyttävät olevan iso trendi tämän kesän muodissa. Tämä pitsineuletakki olisi täydellinen pari ruskettuneelle iholle.
    7. Kerään rohkeutta kokeilla barrel-lahkeisia farkkuja, ja nämä roosanpunaiset nilkkamittaiset farkut saattaisivat olla sopiva kokelas.
    8. Kekäleen kollaasista tuttu, kirjailtu armytakki löytyy tietysti myös Lindexin mallistosta
    9. Tämä puuvillaisen kukkahuivin kuosi muistuttaa lapsuudesta tuttuja venäläisiä kukkahuiveja mutta toteutus on kuitenkin 2020-lukua.

    Seuraavaksi ajattelin lähteä ulos ja katsoa, saadaanko osa terassikalusteista paikalleen tänään ja tarkenisiko auringossa istuakin hetken. Kuullaan pian!


  • Yhdeksän käsinpoimittua trenssitakkia

    • Sisältää mainoslinkkejä. Jos teet ostoksia linkkien kautta, saatan ansaita ostoksesta komission. Tällä ei ole vaikutusta tuotteen hintaan.

    Muistatte ehkä, että olen katsellut trenssitakkeja ostoaikeissa jo pitempään. Pari vuotta sitten ostinkin vanhan mustan Burberryni korvaajaksi Filippa K:n trenssin second handina, mutta se ei lopulta osoittautunut mieluisaksi ja päädyin myymään sen eteenpäin. Viime kevään pärjäsin ilman trenssiä, vaikka kyllä katselin muun muassa Gantin, Tommy Hilfigerin ja Lauren by Ralph Laurenin klassisia malleja. Saattaa olla, että tein trenssipohdinnoistani vähän turhankin monimutkaisia.

    Nyt seuraaja on kuitenkin löytynyt, ja se on tämä Tommy Hilfigerin trenssi (mainoslinkki Tommy Hilfiger). Takki on lyhyt ja malliltaan napakka ja sen materiaali on 100% puuvillaa. Vaikka oversize-muoti tuntuu edelleen jylläävän trenssimarkkinoillakin, tämän vaatekappaleen ostan mieluiten klassisesti mitoitettuna.

    Hilfigerin trenssin mitoitus onkin varsin istuva. Tavanomainen kokoni on S, mutta tilasin sekä S- että M-koon sovitettavaksi ja pohdin pitkään niiden välillä. Päädyin ottamaan M-koon, lähinnä varmistaakseni, että hartioissa on riittävästi tilaa. Puuvillakangas ei anna periksi yhtään ja kokemusta on siitäkin, että hartioista liian tiukka takki rajoittaa käsien liikkeitä ja vaurioittaa saumoja.

    Tämä takki poikkeaa kaikista aiemmin omistamistani trensseistä siten, että siinä on yksirivinen napitus. Vaikka klassisessa trenssissä nappirivejä on kaksi, koen että pienikokoiselle ihmiselle yksirivisyys tarjoaa paremman istuvuuden. Kivaa vaihtelua on myös trenssin lyhyempi mitta. Nyt kun housumuoti on leveää ja väljää, lyhyt ja siro päällystakki toimii hyvänä vastapainona ja vältyn näyttämästä siltä, kuin olisin pikkutyttö äidin vaatekaapilla.

    Mutta makuja on monia – kuten on ihmisvartaloitakin! Alle kokosinkin suosikkejani trenssin eri ilmentymistä. On pitkää ja lyhyttä, väljää ja napakkaa, klassista ja trendikästä. Mikä on sinun suosikkisi?

    NANSO

    Raikas kotimainen

    Nanson versiossa klassisesta trenssistä on solmittava vyö ja laaja kokovalikoima.

    MAINOSLINKKI NANSO

    CLAIRE

    Viileää minimalismia

    Tanskalaismerkin kitinvärisessä trenssissä on minimalistiset linjat. Takissa on myös vyö.

    Mainoslinkki Kekäle

    &other stories

    Ruutukuosinen kaunotar

    Yksirivisen raglanhihaisen trenssin juju on hento ruutukuosi – värimaailma on kuitenkin hyvin klassinen.

    Mainoslinkki &other stories

    KAPPAHL

    Kaksi takkia yhdessä

    Käännettävä raglanhihainen trenssi on toiselta puolelta yksivärinen ja toiselta trendikkään ruudullinen.

    MAINOSLINKKI KAPPAHL

    Arket

    Omintakeinen ote

    Skandimerkki päivittää trenssin arkkityypin. Metallisten painonappien idea on lainattu sadetakista.

    Mainoslinkki Arket

    Makia

    Kotimaista suunnittelua

    Makian takissa on leveä kaulus ja vettä pelkäämätön materiaali.

    Mainoslinkki Kekäle

    &other Stories

    Lyhyt trenssitakki

    Runsashihainen trenssi ei nielaise käyttäjäänsä, kun se on leikattu lantiomittaiseksi.

    Mainoslinkki &other stories

    sézane

    Viraali valinta

    Sézanen tyylikäs mutta rennosti leikattu Clyde-trenssi palaa mallistoon vuodesta toiseen.

    mainoslinkki sezane

  • Hamahelmi nenässä ja muita viikon kuulumisia

    Tämä viikonloppu helmikuun ja maaliskuun taitteessa on sujunut lähinnä sisätiloissa, mutta tunnen silti jonkinlaista tyytyväisyyttä harmaasta utusäästä, vesisateesta ja sulavasta lumesta. Pieni toivo viriää – voisiko kevät alkaa jo nyt? Ajatuksen kunniaksi ostin Cittarista perjantaipuskan valikoimalla Pirkan ”osta 3, maksa 2” -leikkokukista neilikoita ja tertturuusuja ihanan pastellisissa sävyissä. Edullisia ja kestäviä maljakossa!

    Tänään pakenimme loskaa ja märkyyttä Jumboon yhdessä puolen Vantaan ja Keski-Uudenmaan kanssa. Teimme vaateostoksia ja kävimme lounaalla korealaisessa. Lelukaupassakin käytiin, ja 3-vuotias ihasteli barbihyllyn läpi vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Yhtään barbia ei kuitenkaan tällä kertaa ostettu, mutta tytär sai valita mukaansa palapelin. Kotiin tultuaan hän levitti palat saarekkelle ja kokosi kuvan yhdeltä istumalta. Palapelien tekoa on toki harjoiteltu ahkerasti kuten myös piirtämistä, leikkaamista, värityskirjojen värittämistä, muovailua ja hamahelmillä askartelua.

    Tämä viikko alkoikin sykettä nostattavasti, kun tytär maanantaiaamuna ennen päiväkotiin lähtöä teki hamahelmityötä tuossa samassa paikassa saarekkeen ääressä. Puuhailin omiani keittiössä, kun tyttö äkkiä ilmoitti, että ”lila hamahelmi meni nenään” ja niin näytti menneen perässä myös etusormi. Yritin tiirailla otsalampun ja pinsettien kanssa helmen perään, mutta eihän siitä mitään tullut ilman kunnon välineitä.

    Tein nopean tilannearvion: maanantaiaamuna terveysasemalle pelkkä puhelinjono olisi todennäköisesti parin tunnin mittainen, ja vaikka itselläni olikin töissä iltavuoro, mitään takeita nopeasta hoitoon pääsystä ei ollut. Päädyimme siis yksityiselle lastenlääkäriasemalle, jossa korvalääkäri pihdeillään nopeasti noukki helmen vasemmasta sieraimesta – ja kyllä, se oli lilan värinen.

    Ai sentään, mikä klassikko! Itse olen juniorina tehnyt saman tempun pajunkissalla. Täytyihän sitä testata, miltä sellainen nenässä tuntui. Kumma kyllä, kumpikaan pojista ei ole nenätemppua tehnyt, mutta ainakin yksi legoukon lippis on syöty (ja tullut ulos) ja mitähän vielä.

    Uuteen viikkoon!


  • Kaksi työasua ja suositus leveälahkeisista farkuista

    • Sisältää Lindexin mainoslinkkejä

    Lauantaita! Tänään jaan muutaman kuvan viime päivien työasuista. Yleensä minulla ei ole juuri ollut farkkuja esiintymisvaatteena, mutta ostin hiljattain parit kivat farkut, joita on tullut käytettyä aamuvuoroissa. Molemmat ovat Lindexin Paula-mallia, joissa on korkea vyötärö ja suorat leveät lahkeet. Leveälahkeinen farkkumuoti on aiemmin tuntunut vähän vieraalta ja monet mallit itselleni ylisuurilta, mutta näissä on kivan napakka istuvuus vyötäröltä lantiolle, josta lahje kauniisti laskeutuu. Nämä tummansiniset farkut ilman kulutuspesua sopivat hyvin toimistopukeutumiseenkin vaikkapa bleiseriin tai paitapuseroon yhdistettynä.

    Materiaali on mukavan paksua ja muotonsa säilyttävää denimiä, jossa on hitunen stretchiä. Pienet, paikkamalliset etutaskut sopivat hyvin korkeavyötäröisiin farkkuihin, koska silloin taskut eivät repsota auki istuessa, kuten tavanomaiselle taskulle saattaa käydä.

    Paula-farkkujen yksi parhaista puolista on se, että mallia on saatavissa eri pituisina. Pillifarkkujen pitkään jatkuneena valtakautena ehti jo unohtaa, miten tärkeää on lahkeen oikea mitta. Nilkkamittaisten pillifarkkujen kanssa saattoi käyttää yhtä hyvin tennareita, korkokenkiä kuin ballerinojakin. Leveässä lahkeessa pituudella on merkitystä riippuen siitä, millaisten jalkineiden kanssa farkkuja käyttää. Kun pidän farkkuja korkokenkien kanssa töissä tai vapaalla korkeakorkoisten saappikkaiden kanssa, haluan, että lahje on riittävän pitkä laskeutuakseen kevyesti kengän päälle. En ole vajaamittaisen lepattavan lahkeen ystävä enkä varsinkaan yhdistäisi sellaista korkkareihin, vaikka kaiketi sekin on nykyään muotia.

    Silloin kun jalassa puolestaan on matalat kengät, lahkeen ei halua laahaavan maata, likaantuvan ja rispaantuvan. Ei varsinkaan näiden luunvalkoisten farkkujen, jotka ostin lyhyellä lahkeella tulevia kevätpäiviä ja tennarikelejä ajatellen. Sininen farkkupaita on myös Lindexin tämän kevään Holly & Whyte -valikoimasta.

    Tummansiniset farkut ovat pitkää mallia, ja niissä sisälahkeen pituus on 82 cm. Valkoisissa farkuissa sisälahkeen pituus on 75-76 cm. Huomaa, että lyhyitä malleja on saatavilla vain verkkokaupasta tilaamalla. Lisäksi löytyy vajaamittainen malli, jossa sisälahkeen pituus on 67 cm.

    Nämä ovat niin kivat farkut, että voisin kuvitella hankkivani kevääksi vielä yhden parin hieman vaaleamman sinisellä pesulla ja tietysti tennarimittaisina. Farkkuostoksille on hyvä hetki nyt viikonloppuna, sillä Lindexillä on jäsenille kaikista tuotteista -25 % (kun ostaa vähintään kaksi tuotetta) huomiseen sunnuntaihin 1.3. asti.

    Mitä mieltä olette tästä farkkumallista ja onko siellä pohdittu lahkeen mittaa? Löydättekö ylipäätään sopivan mittaisia housuja kaupoista?