• Statement-kaulus

    Pääntietä kehystävät kaulukset vilahtelevat tänä syksynä niin vaatteissa kuin koruissakin. Oma panokseni statement-kaulakorujen muotiin on ollut tällaisen kauluksia muistuttavan korun hankinta. Söpön tyttömäinen ja kuitenkin täyttä rautaa? Moni ketjuliike on tehnyt oman versionsa, mutta parhaiten itselleni sopivan löysin kuitenkin Glitteristä. Jos en ole ihan väärässä, identtinen koru komeilee myös Suomen Costume-lehden ensimmäisen numeron kansikuvassa.

    Mitä mieltä olette kaulustrendistä tai statement-koruista ylipäätään?


  • My favorite things

    Raindrops on roses and whiskers on kittens
    Bright copper kettles and warm woolen mittens
    Brown paper packages tied up with strings
    These are a few of my favorite things

    When the dog bites
    When the bee stings
    When I’m feeling sad
    I simply remember my favorite things
    And then I don’t feel so bad
    (Rodgers and Hammerstein)


  • Shake it, baby

    Tuntuu, että viime keväänä ja kesälläkin tässä perheessä oltiin koko ajan sairaana: flunssaa flunssan perään. Tänä syksynä on yritetty ottaa etumatkaa pöpöihin muun muassa lisäämällä kasviksien, hedelmien ja marjojen määrää ruokavaliossa. Isoäitien konstit kunniaan! Hyvänä apuna toimii blenderi. Pirtelömuodossa kun tulee huomaamattaan nauttineeksi parikin hedelmää ja kulhollisen marjoja.

    Reseptit on laadittu ”mitä kaapista löytyy” -periaatteella. Tähän cocktailiin laitettiin punaisia viinimarjoja, omenoita, persikoita, banaania ja turkkilaista jogurttia. Viinimarjojen maku on aika kirpeä, mutta banaani pehmentää vähän. Minua kiinnostaisi kokeilla myös ns. viherpirtelöitä, mutta toistaiseksi olen kerännyt rohkeutta. Salaattinipun yhdistäminen mustikoihin kun kuulostaa – ahem – eksoottiselta.

    Asumiskuvioita on mietitty lähes koko ajan ja kotoa löytyvät sisustuslehdet plärätty hiirenkorville. Haaveilu ja suunnitteleminen ovat melkeinpä projektin kuin projektin parhampia vaiheita, mutta arvaatte varmaan, miten malttamattomana haluaisin jo siirtyä eteenpäin. Ja juuri nyt sitä kärsivällisyyttä tarvittaisiin!


  • Kuvissa Ikean Arild-divaani

    Tässä muutama kuva perjantaipostauksen divaanista sijoituspaikassaan ikkunan alla. Otin kuvat vaihtelun ja harjoituksen vuoksi laajakuvaobjektiivilla, vaikka en oikeastaan pidä siitä asuntomyynti-ilmoitusta muistuttavasta fiiliksestä, joka kuvaan tulee. Kokonaiskäsitys on tietysti parempi. Blogikäyttöä ajatellen laajakuvaobjektiivia parempi hankinta olisi ollut jokin kiinteävälinen, nykyistä 50-millistäni laajakulmaisempi objektiivi.

    Valokuvaushöpinät sikseen, divaani toivon mukaan tulee osoittautumaan paremmaksi hankinnaksi. Tuolla paikalla majaili aiemmin mustaa nahkaa oleva Ikea Klippan-sohva, jonka hankimme miehen kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Tässä(kään) kodissa ei ole tilaa kunnon sohvakalustolle, joten sellaisen hankkiminen on lykääntynyt tulevaisuuteen. Divaani sen sijaan sopii tilaan, sillä se ei peitä ikkunaa ja siltä voi rennosti seurailla vastapäisellä seinällä sijaitsevaa telkkaria.

    Kaluste on kaltaiselleni hukkapätkälle oikein sopivan mittainen, mutta miehellä nilkat roikkuvat reunan ulkopuolella. Ajattelinkin laittaa seuraavaksi tilaukseen saman sarjan rahin, sillehän on hyvin tuossa tilaa. Tarvittaessa rahi voi toimia vieraiden istuimena ja oikean sohvaryhmän korvikkeena. Nyt kun sisustamisen makuun on päästy, kaipaa divaani seuraksensa muutamaa tyynyä ja mattokin pitäisi uusia. Vaikka tuhot eivät kuvassa erotukaan, äitini kutoma matto on valitettavasti kärsinyt lapsi- ja pupuperhe-elämästä niin, etteivät mitkään pesulareissut enää auta.

    Olen luonnollisesti miettinyt jo sijoituspaikan divaanille ja rahille seuraavassa kodissa. Tämä sopisi hyvin sinne 20-neliöiseen pukeutumis-ateljee-naistilaan, tirsk.


  • Nälkä

    Tänään on Punaisen Ristin nälkäpäiväkeräyksen viimeinen päivä. Sain sekä Moanalta että Karlalta haasteen osallistua Blogiäidit ruokkii -keräyslippaaseen. Tavoite 500 eurosta on jo toteutunut yli tuplasti, mutta avun tarpeella tuskin on kattoa!

    Myönnän, että lapsen saannin jälkeen ajatus siitä, että jossain on äiti tai isä, joka ei voi antaa ruokaa lapselleen, on tuntunut entistä sietämättömämmältä. Tuskinpa kuitenkaan kukaan haluaa jaotella lapsellisia tai lapsettomia eri kategorioihin kyvyssä tuntea myötätuntoa. Siispä haastan kaikki tätä lukevat bloggaajat osallistumaan vielä tämän päivän aikana joko Bloggaajien keräyslippaaseen tai edellämainittuun Blogiäitien keräyslippaaseen. Myös teidät lukijat on haastettu kaivelemaan kolikkopussianne, kun näette keräyslippaan kadunkulmassa. Moni on varmaan niin jo tehnytkin, eikö?


  • Ei paha, itse asiassa aika hyvä

    Viikosta tuli juuri niin kiireinen kuin viime kirjoituksessa ounastelinkin. Kun tänään vaelsin automarketissa verisuoni otsassa tykyttäen, taisi leipomotiskin myyjä lukea naamastani tilanteen vakavuuden ja myi minulle kolme vaaleanpunaista leivosta, vaikka oikeastaan olin ostamassa vain karjalanpiirakoita.

    Kotiin päästyäni ryhdyin kuorimaan paketistaan uutta nahkadivaania, joka saapui jo oikeastaan keskiviikkona, mutta kummallakaan meistä ei ole ollut aikaa tai energiaa kaivaa sitä esille ennen tätä. Divaani on Ikean Arild-mallistoa. Ensinäkemältä olen oikein tyytyväinen ja toimitusaikakin oli huomattavasti lyhyempi kuin alunperin luvatut 26 arkipäivää. Parempia kuvia itse divaanista tulee varmaankin jo tämän viikonlopun aikana.

    Nyt potkaisen siis korkkarit nurkkaan ja ryhdyn nauttimaan edessä olevista vapaapäivistä. Teekuppi kädessä maailma muuttuu aina vähän paremmaksi paikaksi. Teillä lukijoillakin on vielä hetki aikaa täyttää blogin sivupalkista löytyvä kysely ja osallistua 50 euron lahjakorttien arvontaan. Voit hyvin täyttää kyselyn, vaikka olisit vastannut kysymyksiin jo jossain toisessa blogissa. Kaunis kiitos kaikille kyselyn täyttäneille!


  • Maanantain piristys

    Tähän maanantaihin tuli lähdettyä jo valmiiksi vähän väsyneenä; kaksivuotiaan yöt ovat olleet viime aikoina rikkonaisia. Edessä on raskas työviikko ja paljon muitakin tärkeitä juttuja. Onneksi tiedossa myös muutama hauska asia: kampaajakäynti, uuden sohvan toimitus, viikonloppuna ehkä pyörähdys Habitaressa…

    Ajattelin, ettei ripaus onnea olisi pahitteeksi viikon koitoksiin. Siellähän se onni odotti, nurmella hiekkalaatikon vieressä.


  • Hiippari pakettipellossa

    Asuntonäyttö ja tuulinen syyspäivä antoivat syyn lähteä ensi kertaa ulkoiluttamaan tällä viikolla saapunutta Burberryn trenssiä. Välikausitakki oli ollut ostoslistalla jo pitkään ja blogissakin sitä tuli pohdittua useampaan otteeseen. CPU-postauksessa vihjasin jo, että trenssi oli lähtenyt tilaukseen. Tilauspaikka oli itse asiassa Stockmannin tavaratalo, joka myi tätä mallia yllättäen nettikauppoja kilpailukykyisempään hintaan.

    Hinta totta kai kirpaisi hieman, mutta viisaammat ovat kertoneet, että tässä on nyt sellainen vaate, jota tulee pidettyä iät ja ajat. Malli on ”Buckingham”, jonka pintamateriaali on kulutusta kestävää ja kosteutta hylkivää puuvilla-polyester-sekoitetta. Vekkejä tai ryppyjäkään ei materiaaliin ilmestynyt tällä ensimmäisellä reissulla, jolla sentään istuttiin autossa melkein tunti. Väriksi valitsin mustan, sillä kokemukseni vaaleista päällystakeista ja äidin syliä kaipaavasta taaperosta eivät ole rohkaisevia. Toisaalta olen jo saanut huomata, että kotiimme levittäytyneet kaninkarvat ja muu valkoinen nöyhtä erottuvat myös brittivalmisteisessa mustassa vaatteessa.

    Trenssin hankintaa harkitseville tiedoksi, että vaikka Burberry vaikuttaa hyvältä ostokselta, en epäile, etteikö ylläolevia kriteereitä täyttävää takkia löytyisi muiltakin merkeiltä. Kannattaa vain jo kaupassa arvioida materiaalin laatua ja testata, jääkö siihen ryppyjä esimerkiksi helmasta rypistämällä.

    Miehellä oli työpäivä ja olimme liikkeellä pojan kanssa kahdestaan, joten postauksen kuvat on otettu ihan itse keskellä kesantopeltoa, siitäpä otsikko. Itsensä kuvaaminen ulkoilmassa jalustan ja kaukolaukaisimen kanssa on niitä asioita, joita en vielä vuosi sitten uskonut koskaan tekeväni. Kai se on niin, ettei omelettia voi tehdä rikkomatta munia ja tyyliblogia kirjoittaa olematta vähän omituinen hiippari.


  • Todella upeeta

    Blogimaailmassa vallitsee tänään kepeä mieliala. Perjantaipäivä tuo varmaan osansa asiaan, mutta muutenkin tuntuu, että monella on ollut tänään jakaa hyviä uutisia. Tai ehkä katselen itse maailmaa hieman värittyneiden lasien läpi. Viikko on nimittäin ollut tähän asti erinomainen. Pitääpä laittaa lotto vetämään lauantaina ja katsoa jatkuuko putki, hah.

    Viikon paras uutinen ja syy sille, että korkkasimme pullon (huokeaa) sampanjaa on, että pääsemme etsimään itsellemme uutta kotia. Keväällä tekemämme talokauppa puretaan kiinteistössä paljastuneiden seikkojen vuoksi. Vaikka toimenpide viekin meidät takaisin lähtöruutuun, olemme äärettömän onnellisia siitä, että voimme siirtyä eteenpäin tämän puoli vuotta kestäneen prosessin jälkeen. Täällä laitetaan siis etuovi, jokakoti ja oikotie laulamaan siinä toivossa, että meille sopivat neliöt jostain löytyvät.

    Yksi blogimaailman aiheista tänään on ollut puhe salaperäisestä Inspiration-konseptista. Minäkin olen lupautunut mukaan ja on ollut mukava huomata, että niin on moni aktiivisesti seuraamistani blogeistakin. Ainakin Luumutar, lili’s, Lumo LifestyleHappy Days, Syyskuun kuudes ja Sweet Life by Carita ovat kertoneet tänään asiasta ja muitakin varmaan on vielä tulossa. Todennäköisesti lukulistallani on myös niitä, jotka ovat yhteistyöstä kieltäytyneet. Kaiken kaikkiaan on kerrottu, että mukana on kolmisensataa blogia ja että konsepti pyörähtää käyntiin lokakuussa. Itse blogit eivät kuitenkaan muuta mihinkään, eli voit lukea lisbet e.:tä edelleen tässä samassa osoitteessa, joka on muuten ollut jo jonkin aikaa oma domainini www.lisbet-e.com. Vanha blogspot-osoite toimii edelleen, mutta arvostaisin, jos päivittäisitte blogiini osoittavat linkit.

    Lisäksi toivon, että antaisitte hetken arvokasta aikaanne täyttämällä oikeasta sivupalkista löytyvän lukijatutkimuksen.

    Skål!