Järjestin viime viikolla vaatekaappiani uuteen uskoon. Oli suursiivouksen aika. Vaikka minulla on ollut tapana karsia vaatteitani säännöllisesti, henkareille oli päässyt kertymään paljon sellaisia vaatteita, joita en ollut käyttänyt vuosiin. Yksi syy on tietysti se, että muutaman viime vuoden aikana kehoni on käynyt läpi raskauden ja imetyksen myllerryksen. En ole enää saman kokoinen tai muotoinen kuin ennen viimeisintä raskauttani ja se on ihan ok. On tärkeämpää, että vaatteet sopivat minun päälleni kuin että minä sovin vaatteeseen. Ja vaikka kävisikin niin, että tässä vielä sutjakoituisin, kuinka todennäköisesti käyttäisin näitä vaatteita siinäkään tapauksessa?

Henkareilla roikkui esimerkiksi reilu kymmenen vuotta sitten esiintymisvaatteiksi ostamiani ihania Tara Jarmonin kotelomekkoja, jotka tuskin enää päätyisivät säännölliseen ruutukäyttöön. Ajattelin, että niillä oli kuitenkin jotain arvoa, ja mieleeni juolahti, että nyt kun minulla on tytär, hän ehkä saattaisi joskus (ainakin nostalgiamielessä) haluta pukea yllensä äitinsä vanhan asun. Ainakin itse kaivelin teini-iässä innokkaasti äitini 70- ja 80-luvun vaatteita, hänhän oli säilyttänyt lähes kaiken. Minä olen säilyttänyt muistomielessä vain harvoja vaatekappaleita: varastossa on ylioppilaaksi päästessäni käyttämäni kotelomekko ja bleiseri, partiopaita, opiskelijahaalarit ja hääpuku, jos oikein muistan. Nyt siellä on siis myös muutama tv:stä tuttu asu likimain vuosilta 2006-2018.

Toinen vaate-erä, jonka siirsin säilytykseen, oli syys-talvisesongin vaatteet. Aiemmin minulla roikkuivat kaapissa koko vuodenkierron vaatteet sulassa sovussa, ja oikeastaan vasta viime syksynä pistin ensimmäisen kerran kesävaatteet talveksi pois. Olikin mukava avata se laatikko nyt ja ikäänkuin löytää uudelleen kesäpuolen ihanuudet. Toivottavasti ensi syksynä tulee sama tunne neuleista ja tummista housuista, jotka nyt varastoin.

Paljon vaatteita lähti myös kierrätyslaatikkoon ja tekstiilijätteeseen. Lisäksi jäi reilu tusina sellaisia vaatteita, jotka ovat varsin hyväkuntoisia, jopa uudenveroisia, mutta ovat syystä tai toisesta jääneet käyttämättä. En usko, että näillä vaatteilla voisi erityisesti tienata, mutta ajattelin viedä tai lähettää ne johonkin second hand -myyntipalveluun. Esimerkiksi Tikkurilaan avattu Oh La La näyttää tosi kivalta paikalta (ja pitäähän oman kaupungin yrittäjyyttä tukea). Oh La La tarjoaa myös 10-15 vaatteen walk in -myyntipalvelun, joka ei edellytä myyntijakson varaamista etukäteen, se voisi sopia minulle hyvin.

Lisäksi vein muutaman vaatteen työpaikalle. Meillä on töissä pieni pukeutumis- ja vaatesäilytystila, jota en ole viime vuosina aktiivisesti käyttänyt. On kuitenkin hyvä, että siellä on muutama asu siltä varalta, että vaikka läikytän teet rinnuksilleni tai pitää pukeutua tummiin suru-uutispäivänä. Samalla sain tilaa omaan vaatekaappiini.

Tämän yllättävän työlään projektin ansiosta silmiini osuu nyt liukuovea raottaessa vain sesonkiin sopivia ja oikean kokoisia vaatteita sekä töihin että vapaa-aikaan. Farkkuja ja sporttivaatteita säilytän lankakoreissa. En jättänyt henkareille mitään ehkä-osastoa, sillä alitajuisesti olin pohjustanut tätä projektia jo muutaman vuoden ajan ja tiesin melko hyvin, mitä vaatteita tulen käyttämään ja mitä en. Jos vaatekaappia lähtee raivaamaan kylmiltään, voi olla tarpeen pitää tuumaustauko joidenkin vaatteiden kohdalla. Yksi kuulemani neuvo ehkä-osaston testaamiseen on, että haastaa itsensä käyttämään ehkä-vaatetta seuraavan viikon (tai kuukauden?) aikana.

Olisi kiva kutsua tätä kapselivaatekaapiksi, mutta sellainen se ei ole. Ensinnäkin siitä puuttuu vielä olennaisia osia, kuten hyvät shortsit, ja varmasti muutakin tulee kesän aikana hankittua. Muutenkaan pukeutumiseni takana ei ole tällä hetkellä sen kummempaa ideologiaa tai metodia, vaikka jonkin sortin kohtuullisuutta olen pyrkinyt vaateostoksissani aina noudattamaan. Viime aikoina olen kuitenkin hankkinut tavallista enemmän uusia vaatteita, kun vaatekoko on raskauden jäljiltä suurempi. Ehkä parhaiten tämä kesävaatteideni valikoima kuvastelee 333-metodia, jossa käytetään omasta vaatevarastosta koostettua, korkeintaan 33 pukineesta koostuvaa vaate- ja asustevalikoimaa kolmen kuukauden ajan. En ole laskenut, mutta arvioisin, että minulla on nyt käsillä noin 50-60 vaatetta ja asustetta tulevaa sesonkia varten.

Alla muutama poiminta vaatekaapin sisällöstä ja tulevan kesän aikana sitten toivon mukaan lisää!

(Osan Pelle P -merkin vaatteista olen saanut töiden kautta, osan olen ostanut itse.)

Mukavaa alkanutta viikkoa, palaan pian uusi kuulumisin! Lämpimiä säitä tiedossa… onko joku muu ehtinyt jo pohtia kesäpukeutumista?