Viikko oli suppilovahveropitoinen. Kävin sienimetsässä kahdesti ja molemmilla kerroilla saalista tuli mukavasti – olisi tullut enemmänkin, jos olisi ollut aikaa poimia. Paras sieniapajani on pohjoiseen viettävä, kuusivaltainen sammaleinen rinne, mutta kun ympäristössä vaeltelee, suppiksia tuntuu puskevan esiin vähän sieltä sun täältä.

Sienet on meillä aina syöty tuoreeltaan, mutta jos sienionni jatkuu näin hyvänä, voisin kokeilla suppilovahveroiden säilömistä pakastamalla. Tällä viikolla sienistä syntyi pasta Hanna Sumarin ohjeella ja tietysti pizzaa perjantaina.

Viikon asu on lähiöäidin rento univormu. Nuorimmaiselle on kertynyt kalenteriin parikin liikuntaharrastusta ja pitkästä aikaa on taas tullut seistyä jalkapallokentän reunalla. Viime keväänä hiihtolomalle hankkimani Stadiumin pilefleecetakki on löytänyt päälle näissä yhteyksissä. Lindexin farkut ovat teille jo monista kuvista tutut. Minulla on vaatekaapissa tätä Paula-mallia kolme paria: yhdet valkoiset ja nämä tummansiniset kahdessa eri pituudessa. Lindexillä on muuten tänään sunnuntaina kaikista tuotteista kanta-asiakkaille -25%, kun ostaa kaksi tuotetta tai enemmän (mainoslinkit Lindex).

Tennarit ovat New Balancen (mainoslinkki Kekäle) ja neulepusero Essentials by Stockmannilta.

Ostin itselleni kaksi paria uusia korvakoruja, tarpeeseen. Otin lävistykset korviin vasta muutama vuosi sitten, eikä minulle ole ehtinyt kertyä valtavaa korvakoruarsenaalia. Viimeisen vuoden aikana olen oikeastaan pitänyt vain yksiä pisaranmallisia helmikorviksia, ja kun hukkasin niistä toisen viime kesänä, olen kulkenut ilman koruja. Nämä yksinkertaiset helmikorvarenkaat ja pienet zirkonianapit (mainoslinkit Edblad) tulevat siis ahkeraan käyttöön.

Mutta tiedättekö, juuri kun olin nämä ostanut, se kadonnut helmikorvakoru löytyi! Lasten mamma oli löytänyt sen siivotessaan ja palautti korun minulle.

Ostoskorissa pyöriteltyä

• Jos olisin syystakkia vailla, suunnistaisin viikonloppuna Nanson verkkokauppaan, jossa on kanta-asiakkaille normaalihintaisista tuotteista -30% sunnuntaihin asti. Toki Nansolla on muutakin kiinnostavaa, mutta koen, että erityisesti takkipuolella merkki on kunnostautunut viime vuosina. Silmäilen Tove-villakangastakkia, klassista trenssiä sekä tätä ruudullista herkkua (mainoslinkit Nanso). Minulla on työn alla myös laajempi postaus syystakeista.
• Ohimennen hypistelin Stockmannilla ihanaa silkkivillaista bandana-henkistä huivia, jonka valmistajaksi paljastui ruotsalainen Lescarf. En kuitenkaan löytänyt tuotetta Stockan verkkokaupasta. Käyn ehkä kurkkimassa sitä uudelleen alkuviikosta. Vai pitäisikö sittenkin hankkia budjettiversio? (mainoslinkki Lindex)
• Olen jo monena syksynä etsinyt tekokranssia kotioveen, mutta harvoin niistä on löytynyt mieluista ja riittävän aidon näköistä. Tekokukkiin erikoistuneelta Botanélta näkyy kuitenkin olevan tulossa valikoima erilaisia kransseja. Kuvien perusteella miellyttää erityisesti tämä hortensiakranssi (mainoslinkit Nordic Nest).

Verkossa vaellettua

• Sanna Raatikainen, jota välillä olen kurkkinut yksityisellä instagram-tililläni, on aloittanut YouTube-kanavan. Suosittelen ottamaan seurantaan, jos aikuisemman vloggaajan sisältö kiinnostaa! Sannan kanava muistutti minua omista seikkailuistani YouTuben parissa. Haaveilen välillä videoiden teosta mutta tiedän, että se on myös todella aikaavievää. Toistaiseksi olen päättänyt keskittää voimavarat tähän blogiin.
• Ei todellakaan ole liian aikaista ryhtyä pinnaamaan halloween- ja kurpitsa-aiheisia koristeideoita. Harmi, että Pinterest on nykyään AI-tauhkan saastuttama. Jos tämä ärsyttää sinuakin, kannattaa käydä asetuksista laittamassa pois AI-kuvasuositukset kaikista aihepiireistä. Se vähentää näytettävää tekoälysisältöä mutta ei poista sitä täysin. Paradoksaalisesti ehdotan, että kysyt joltain tekoälyltä ohjeet, miten tämä tehdään.
• Olen tehnyt surutyötä siitä, että House of Philia -blogi on lopullisesti poistunut verkosta. Seurasin Petraa aktiivisesti kymmenen vuoden ajan. Vaikka postaustahti hidastuikin viime vuosina ja loppui viime joulukuussa kokonaan, kävin mielelläni lukemassa vanhoja postauksia. Korvikkeeksi olen seurannut Matplatsen-blogia, mutta ei se ole sama asia, ei ollenkaan.

Näillä eväillä viikonloppuun! Meillä on tänään ohjelmassa rippijuhlat, ja töitäkin minulla on huomenna.

Mikä ihana vuodenaika on käsillä! Jotenkin on jo ihan selvää, että on syksy – enää ei kenenkään tarvitse toistella ”elokuu on kesäkuukausi”. Silti on ollut ihanan leutoa, juuri sopivan sateista ja pilvistä niin, että yöt ovat pysyneet lämpöisinä. Kunpa säät jatkuisivat tällaisina. Nimittäin pihan daaliapenkki on vasta puhjennut kukkaan, enkä soisi yöpakkasten vievän näitä kaunokaisia vielä pitkään aikaan.

Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun esikasvatin daaliat itse mukuloista. Aiempina vuosina olen ostanut puutarhalta muutamia valmiiksi kukkivia daalioita. En tiedä, mitä lajiketta ne matalat puskat ovat olleet, mutta niiden paras puoli on ollut, että ne ovat kukkineet alkukesästä yöpakkasiin asti. Daalioiden muoto- ja värimaailmassa on kuitenkin vaikka minkälaista variaatioita, ja olen joka kesä haaveillut pallodaalioista, lautasmaisista cafe au lait’sta ja muista ihanuuksista – syyskesän hehkuvissa sävyissä tietenkin.

Joten tänä kesänä niitä on! Daalioiden lisäksi esikasvatin tsinnioita, kosmoksia ja tarhaleukoijia, kehnoin tuloksin. Taisin tehdä esikasvatuksessa suunnilleen kaikki virheet, mitä tehtävissä on. Suurimman virhearvion tein kuitenkin laittaessani nämä hennommat taimet samaan penkkiin daalioiden kanssa, sillä tässä vaiheessa kasvukautta ne ovat jääneet lähes täysin valtavien daalianvarsien varjoon.

Daalioitakin on turhan paljon tuohon tilaan, mutta ainakin olen saanut arvokasta oppia tästä vuodesta. Siemenestä en viitsi varmaan enää jatkossa esikasvattaa sisällä, pääasiassa siksi, ettei meillä kotona ole oikein sopivaa (valoisaa ja viileää) kasvatuspaikkaa. Suorakylvöllä ulos olisi varmaan päässyt vähintään samoihin tuloksiin, ainakin tänä vuonna, kun kevät oli aikaisessa.

Daalioita aion kuitenkin esikasvattaa myös ensi keväänä. Muistiin itselle, että ensi vuonna haluan joukkoon myös jonkin upean tumman lajikkeen, esimerkiksi pompondaalia ’Dark Spiritin’. Ja väreissä ja muodoissa saa kernaasti olla vielä enemmän variaatiota.

Parasta kuitenkin on, kun voi kerätä itselleen ”ilmaisen” kukkakimpun omasta pihasta. Vaikka eiväthän ne ilmaisia ole, puutarhan laittaminen lienee yksi kalleimmista harrastuksista, mitä minulla on ollut.

Syyskuun ensimmäisen päivän kunniaksi kokkasin butter chickeniä luottoreseptillä ja katoin ruudulliselle poytäliinalle. Pöytäliina on parin vuoden takaista Lexingtonin syysmallistoa. Jos nyt olisin pöytäliinaostoksilla, tarttuisin tähän siniharmaaruudulliseen liinaan (mainoslinkki Hemtex), joka on samanlaista pellavan ja puuvillan sekoitetta kuin Lexingtonin liinakin.

Mukavaa alkanutta syyskuuta siis! Onko siellä ruutujen takana muita esikasvattajia? Minkälaista satoa tuli tänä vuonna?

Niin se on taas perjantai, ja kuten hyvin tiedätte, meillä tehdään pizzaa. Lasissa on kuivaa omenasiideriä ja

Olen ollut kaksi edeltävää pizzaperjantaita töissä ja päässyt maistelemaan herkkuja vasta iltavuorosta päästyäni. Tänään puolestaan mies on ollut töissä ja minä olen ollut pizzanpaistaja. Kyllä, pizzaperjantai on edelleen viikonlopun tärkeä maamerkki vuorotyöperheessä. Tänään sesonkitäytteenä on kantarelleja oliiveilla, saksanpähkinöillä ja timjamilla höystettynä.

Mekko on viime kesänä ostettu hauskalta tanskalaiselta Lolly’s Laundry -merkiltä (mainoslinkki Boozt). Samanlaisia leikkisiä, hieman etnisiäkin kuoseja on ollut myös tämän kesän mallistossa, jos haluatte kurkata.

Mukavaa viikonloppua ja kuullaan pian!