• Saunaremontti valtaa kodin

    Tänään kotona… keskeneräistä mutta seesteistä.

    Vai onko sittenkään? En olekaan blogissa maininnut, että meillä on jo pieni remppa meneillään. Ostaessamme talon sauna oli osittain keskeneräinen. Nyt se on purettu pois paneeleita myöten ja uusien paneelien vahausprojekti on vallannut tyhjillään olleen yläaulan. Ja kodinhoitohuoneen. Ja eteisen, jos rehellisiä ollaan.

    Tunnen itseni vähän ulkopuoliseksi koko löylyhuoneen suhteen. En ensinnäkään ole erityisen kova saunoja, eikä minulla ole mitään tarkkoja mielikuvia siitä, miltä toiveideni saunan tulisi näyttää. Kun miehellä ideoita tuntuu olevan, olen antanut hänelle suhteellisen vapaat kädet touhuta. Lähinnä olen liputtanut omaa kantaani siitä, että yksinkertainen taitaa olla pienessä tilassa paras ratkaisu. Välillä kuuntelen hämmentyneenä juttuja ledivaloista ja rosteriverhoilluista seinäsyvennyksistä. Mutta olkoon. Jos mies saa suunnitella saunan, ehkä minä saan sitten valita olohuoneeseen sohvapöydän.


  • Keväistä ja japanilaishenkistä

    All you need is White -blogin kattauskisan tulokset ja ensimmäiset kuvat julkaistiin tänään. Riemukseni olin mukana kolmen kärkikahinoissa! Tässä muutama kuva japanilaishenkisestä esillepanostani. Suurin saavutukseni olivat ehdottomasti nuo origamijoutsenet, joita lähdin kunnianhimoisesti taittelemaan netistä kaivamani ohjeen avulla. ”Kuinka vaikeaa se nyt voi olla” -mieliala vaihtui aika nopeasti ”no on tää kyllä aika hankalaa” -tunnelmaksi. Varsinkin kun edelliset kokemukseni paperin taittelusta ovat ala-asteajoilta ja ohjeen tekstit olivat ranskaksi…


  • Tokyo dreaming

    Eilen kuvissa vilahtaneet kirsikkapuun oksat alkavat puhjeta toden teolla kukkaan. Hauskaa, että tällaisia löytöjä voi tehdä lähimarketin kukkaosastolta! Oksista sain inspiraation myös japanilaishenkiseen esillepanoon, jolla ehdin juuri ja juuri osallistua All You need is White -blogin eilen päättyneeseen kattauskuvakilpailuun. Laitan kisan ratkettua kuvia sommitelmastani myös tänne.

    Kun kattaus oli tehty ja kuvat otettu, olisi tuntunut hassulta vain lajitella astiat takaisin kaappeihin. Niinpä hain illaksi takeawayna udon-keittoa ja sushia, jotka nautimme miehen palattua töistä (sake tosin jäi tälläkin kertaa korkkaamatta). Samalla muistelimme taannoista Tokion-matkaamme, josta sattumoisin tulee kuluneeksi tasan vuosi. Täältä blogistakin löytyy muutama reissukuva Minun Tokioni ja A Room with a View -postauksista. Totesimme yhteen ääneen, että Japaniin tekisi mieli matkustaa uudelleen. Ensi kerralla voisi varata enemmän aikaa ja käydä myös suurkaupungin ulkopuolella.

    Vaikka haave ei varmaankaan ihan heti toteudu – täs ku on ny vähä kaikenlaista – pidetään se tuoreena mielessä…


  • My favorite things part II

    Girls in white dresses with blue satin sashes
    Snowflakes that stay on my nose and eyelashes
    Silver white winters that melt into springs
    These are a few of my favorite things

    When the dog bites
    When the bee stings
    When I’m feeling sad
    I simply remember my favorite things
    And then I don’t feel so bad
    (Rodgers and Hammerstein)

    Part one here.


  • Missä vain on keinutuoli…

    Meille saapui eilen uusi sisustustuttavuus, kotimaisen Colmion valmistama Grasshopper-keinutuoli ja rahi. Tarkemmin sanottuna tuoli on mieheni vanhemmiltaan saama 30-vuotislahja. (Juhlat olivat jo muutama vuosi sitten, mutta koti tuolille saatin vasta nyt.) Kiitokset tästä kauniista lahjasta lähtevät näin bloginkin välityksellä!

    Heinäsirkka kurkistelee vielä vähän ujona tuolta sohvan ja viltin takaa, sillä se hakee omaa paikkansa kuten kaikki muukin kodissamme. Erikoisesta muotoilustaan huolimatta tuoli on muuten mahdottoman mukava istua. Mukana keinuva rahi on aivan nerokas keksintö. Paikkansa pitää varmasti myös suunnittelija Päivi Mikolan filosofia: ”Missä vain on keinutuoli, se on aina varattu.”


  • Sunnuntaiaamun kupla

    Valoisaa sunnuntaiaamupäivää! Aion viimeistellä pitkäksi venähtäneen aamun Fasun laskiaispullalla ja leikkiä, että saan oikeasti hissutella koko sunnuntaipäivän ympäriinsä kylpytakissa, lukea kirjoja ja lounastaa yhdessä perheen kanssa. Olen aiemminkin avautunut blogissa kahden vuorotyöläisen perhe-elämästä ja tämä viikonloppu on siitä hyvä esimerkki: perjantaista lähtien iltani ovat menneet töissä. Tältä aamulta minulla on hämärä muistikuva, että mies nousi töihin ennen valoisaa, ja iltapäivällä vaihdamme viestikapulaa ovella, kun minä lähden vuorooni. Sitä ennen pitäisi saattaa päätökseen perjantaina keskeytynyt viikkosiivous.

    Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ajatus siitä, että tulokkaan syntymän jälkeen meillä on jompi kumpi täyspäiväisesti kotona, tuntuu ihan tervetulleelta. Toisaalta tuoreessa muistissa on edelleen esikoisen vauvavuosi ja se, ettei ”äitiysloma” ole todellakaan mitään lomaa.

    Mutta kun saan huomenna tehdä kauppareissun puolityhjässä marketissa, ottaa blogikuvia päivänvalossa eikä pojan tarvitse tehdä pitkää hoitopäivää, muistan taas, miksi nine-to-five ei ole minun juttuni.

    Nyt siis pullaa ja suosikkiblogeja. Meille saapuu illalla sisustusaiheinen lähetys, jännittää vähän!


  • Emon raidat

    Pidän pukeutumisessa vaivattomista pakettiratkaisuista. Jos löydän jonkin mielestäni hyvän jutun, saatan hamstrata sitä kaapit täyteen. Näin kävi H&M:n Mama-malliston kanssa, kun se tarjoili kevätraskauteen ajankohtaista raitaa. Lisäksi ostin pari malliston hihatonta pitkää toppia, joita pystyy käyttämään raskauden jälkeenkin.

    Trikoopaidat ovat käytössä sekä kotona että työpaikalla. Työpäiviä varten kehittelin pakettiratkaisun, johon kuuluu trikootoppi, statement-kaulakoru ja neuletakki. Näiden ja parin edellisraskaudesta selviytyneen, mahaa pukevan työvaatteen voimin suunnittelen selviäväni tämän kevään.

    Metallikaulukset on ostettu viime syksynä Glitteristä. Kaksi muuta kaulakorua ovat Lindexiltä: tekokivikoru niin ikään viimesyksyinen, musta monikkoketju tämän kevään mallistoa.


  • Kehtaanko edes tunnustaa…

    …että meillä on sohva ja se on Ikeasta! Päädyimme lopulta hankkimaan seuraa Arild-nahkadivaanille. Olohuoneesta lisää kuvia sitten kun on valmiimpaa. Nyt hakusessa ovat mm. matto ja muutama sohvatyyny lisää. Kuvassa oleva yksilö (jossa esteettisesti näkyy vielä sohvalla maanneen mieheni pään painauma) on Mimoun Jewel, sitä on muutamaan otteeseen kyselty.

    Mukavaa torstain jatkoa!


  • Kevättäydennys diorilta

    Pariisista on palattu ja alkuviikko on aseteltu arkea jälleen uomiinsa. Omat tuliaiseni ovat melko kosmetiikkapainotteisia. Ihastelin kyllä ranskalaisten taitoa tehdä muotia ja painoin jatkoa ajatellen mieleen pari merkkiä, joilta saattaisin tehdä ostoksia. Tällä reissulla vatsa kuitenkin esti sovittelut ja raskausajan vaatteet olen oikeastaan ehtinyt jo hankkia.

    Kosmetiikkaa on sen sijaan helpompi shoppailla ja todellista tarvettakin löytyi. Kuinka ollakaan, kaikki tuotteet hankin suosikkimerkiltäni – minusta on hauskaa, että meikkipussini sisältö sointuu yhteen myös pakkausten osalta, enkä toistaiseksi ole löytänyt Diorin laadusta valittamista.

    Diorskin Nude-sarjan meikkipuuteri ja peitevoide tulivat välittömään tarpeeseen, sillä hotellihuoneessa puristin viimeiset pisarat aiemmin käytössäni olleesta Helena Rubinsteinin Magic Concealerista, joka on kyllä suositeltava tuote sekin. Meikkipuuteria käytän kevyesti taputtelemalla meikin korjailuun päivisin. Diorin tuotetta voi tosin levittää myös siveltimellä pohjaksi.

    Uusi kulmakynä on ollut jo pitkään ostoslistalla. Useimpien brunettien tapaan kärsin ”älä tee musta punapäätä” -kammosta sekä hiusteni että kulmieni suhteen. Väri 453 ”Sable” taittaa riittävästi vihreään muistuttaakseen omaa väritystäni. Toinen tärkeä kriteeri on, että kynästä löytyy valmiiksi harja, jolla voi tasoittaa lopputuloksen luonnolliseksi.

    Cherie Bow -kevätkokoelman kynsilakka 155 ”Tutu” vilahtikin jo aiemmassa postuksessa. Sävy osoittautui kynsillä ärhäkän pinkiksi, joten taidan jatkaa sen käyttöä vasta, kun saan hieman väriä pintaani. Hintatietoisena kehitin muuten matkalla käsitteen ”kynsilakkaindeksi” vertailemalla Diorin lakkapullon hintaa eri paikoissa:

    Helsinki City (Stockmann) 28,50 e
    Helsinki Airport Tax Free 19,50 e
    Paris City (Sephora) 21,50 e
    Paris Airport Tax Free 18,50 e

    Indeksistä voi vetää aika suoran johtopäätöksen, missä selektiivistä kosmetiikkaa kannattaa shoppailla…