-
Lounasruokaloiden pelko
Meillä kaikilla on omat käsittämättömät kammomme, ja minun kammoni ovat pitkään olleet lounasruokalat, nuo levottomat paikat, joista ei oikein tiedä, mitä siellä on tarjolla, miten ruoan noutaminen tapahtuu, mitä se maksaa ja ennen kaikkea missä seurassa sinne mennään. Luulen, että tunne on peräisin lukioajoilta. Minulla ei ollut siinä vaiheessa koulussa läheisiä ystäviä eikä sellaista porukkaa, jonka kanssa mennä yhdessä syömään: niinpä monesti skippasin ruokailun kokonaan, kun en halunnut mennä pöytään yksin saati tungetella toisten joukkoon. Fiksua, vai kuinka! Yliopistolla jatkoin lounasruokailujen välttelyä ja mielummin mussutin sämpylää käytävällä.
Työelämässä olen puolestaan tehnyt lähes aina vuorotyötä, johon eivät kuulu säännölliset lounastunnit työpaikan ruokalassa vaan jälleen ne evässämpylät, take away -ruoat ja kotoa tuodut epämääräiset pakasterasiat, joiden sisältöä lämmitetään kahvihuoneen mikrossa.
Vasta nyt, 36-vuotiaana, olen saanut riittävästi harjoitusta ja hyvässä seurassa uskaltaudun lounasruokalaan jopa vieraassa paikassa, heh. Silti jos saan vapaasti valita, nautin lounaani yksin ja omassa rauhassa, en ruokalan tai ravintolan hälinässä. Yksinolon hetket ovat joka tapauksessa niin harvinaisia, että tarraudun niihin tiukasti, kun sellainen tulee vastaan. Tänään nautin take away -sushit kauniisti katettuna oman kodin suojissa. Sushi on muuten toinen kammoni, josta olen päässyt yli, näitähän löytyy…
Mukavaa ja kammotonta tiistaipäivää sinne! Missä sinä söit tänään lounaan?
5 kommenttia artikkeliin Lounasruokaloiden pelko -
Arvosta sitä mitä…
Värillisiä lasimaljakoita on näkynyt paljon. Itsekin ehdin jo haaveilla sellaisesta: Muuton hennon roosan värisen Silent-vaasin ja Iittalan vihreän tai lohenpunaisen Ruutu-sarjan maljakon olisin ainakin kelpuuttanut kotiini. Sitten muistin kaapista jo löytyvän Iittalan mustikansinisen maljakon, jonka äitini laittoi minulle kotoa mukaan opiskelemaan muuttaessani. Leia-maljakko on 90-luvun tuotantoa ja Tiina Nordströmin suunnittelema. Tämä on kaiketi sitä pahamaineista ysärin lopun sinistä mutta tuntuu hyvin ajankohtaiselta.
Arvosta sitä, mitä sinulla jo on, oli siis tarinan opetus. Tai arvosta sitä mitä jollain toisella on mutta mistä hän haluaa eroon pilkkahintaan. Värillisiä lasimaljakoita ovat nettikirppikset pullollaan, aarteiden etsintään siis!
-
Huumoria ja väriä eteiseen
Eteisemme – tai tarkemmin sanottuna tuulikaappi – on muutaman neliön kokoinen huone, joka on laatoitettu kiiltävällä, kauniilla ja epäkäytännöllisellä kivilaatalla. Varjelen sitä pääasiassa eteismaton alla, sillä laatta on kastuessaan superliukas ja luonnollisesti herkkä tahriintumaan. Meillä on periaatteessa myös kuraisempi sisäänkäynti kodinhoitohuoneen kautta, mutta sitä tulee käytettyä tosi harvoin. Näin talvella sinne asti ei aina tule tehtyä lumitöitäkään.
Talon rakennuttaneet ovat tietysti valinneet laatan omaa elämäntilannettaan ajatellen ja panostaneet eteisen näyttävyyteen. Ajatus on hyvä. Eteistä voi pitää kodin käyntikorttina: sen pitemmälle eivät monet kävijät ikinä tulekaan, joten mitä haluat, että eteinen kertoo sinusta? Itse haluaisin tuohon pieneen pliisuun huoneeseen huumoria ja väriä, ja siksi ajatuksena on tapetoida koko tila pienikuvioisella graafisella paperilla. Boråstapeter valmistaa Wallpapers by Scandinavian Designers -mallistoa, jossa on useita varteenotettavia vaihtoehtoja. Olen aiemmin kaavaillut jotain sarjan tapeteista yläkerran oleskelutilaan, mutta nyt tuntuu, että kuvioiden oikea paikka on täällä eteisessä.
Suosikkejani ovat edelleen Arne Jacobsenin suunnittelemat Trapeze– ja Ypsilon-kuviot (yllä ja alla) pastellinvihreässä sävyssä. Myös alimman kuvan Sven Markeliuksen suunnittelema Prisma saattaisi tulla kysymykseen. Harmaa-beige sävytys sointuisi kauniisti yhteen lattialaatan kanssa, mutta kaipaisin silti kuviota, jossa olisi isompi kontrasti.
Scandinavian Designers -mallistoon kokonaisuudessaan voit tutustua Boråstapeterin sivuilla. Suomessa jälleenmyyntiä hoitaa mm. Värisilmä-ketju. Onko sinulla jokin suosikkikuvio?
-
Life Lately
Tänään totesin, että on todella vaikea pitää sisustusblogia, jos ei sisusta eikä bloggaa. Siispä laitoin itseni kuvaamaan jotain – kohteeksi valikoitui keittiö. Lisäksi kävin noutamassa uutta luettavaa sisustamiseen liittyen mutta siitä lisää myöhemmin. (lisää…)
-
Kuluneen vuoden sisustushankinnat: hittejä ja huteja
Koska huomaan kuluneen vuoden pitäneeni erittäin sisustuspainotteista blogia, ajattelin tehdä yhteenvedon vuoden tärkeimmistä sisustushankinnoista, ja mitä ajattelen niistä nyt. Tottahan toki useimmat ostohetkellä hehkuttavat kotiin saapunutta tuotetta; todelliset kokemukset paljastuvat kuitenkin vasta myöhemmin.
1. Hanna Korvelan Duetto4-matto
Tämä pitkäaikainen sisustushaave saapui meille toukokuussa. Olin jo jonkin aikaa kaivannut olohuoneeseen suurempaa mattoa tilaa pehmentämään ja kaikua vähentämään. Valkoinen väri oli riskivalinta pikkulapsiperheeseen, mutta olen henkisesti valmistautunut pesettämään mattoa tarvittaessa. Nyt reilun puolen vuoden jälkeen matto on vähän nuhjaantunut siitä nurkasta, jossa kuljetaan eniten, mutta yleisesti ottaen siistissä kunnossa. Seuraavan lattianpesun yhteydessä ajattelin kääntää maton ympäri, jolloin uusi freesimpi pinta tulee esiin, ja mennä sillä puolella seuraavat puoli vuotta.
Korvelan matto on yksi kalleimmista yksittäisistä sisustushankinnoistani mutta joka pennin väärti: tukeva, kaunis, kestävä, käytännöllinen ja kotimainen. Väriä saattaisin nyt miettiä uudelleen. Erityisesti mieltä on jäänyt kaihertamaan, olisiko sittenkin pitänyt tilata Duetto Stripe -malli. Se olisi ollut vielä vähän hinnakkampi, mutta raikas raita on kerrassaan ihastuttava.
2. Olohuoneen puinen taso
Taso ei ole varsinainen hankinta, sillä sen nikkaroi taitava mieheni. Olen tyytyväinen! Ihanaa, että kotona on jotain meille räätälöityä. Tukeva taso kestää lasten kiipeilyt, sille voi rakentaa vaihtelevia asetelmia ja tarvittaessa se toimii vaikka lisäistuimena. Blogissa tasosta tulee kyselyjä lähes aina, kun se vilahtaa kuvissa. Pieni raksaväsymys on kuitenkin vaivannut meitä syksyllä sen verran, että pintakäsittely on edelleen päättämättä ja tekemättä.
3. Chhatwall & Jonssonin tyynyt
En käsittele tässä postauksessa kaikkia pienempiä sisustushankintoja, mutta nämä tyynyt ansaitsevat maininnan, sillä olen ollut etenkin kuvan harmaasävyisiin totaalisen ihastunut. Suunnitelmissa on hankkia lisää erilaisin kuosein. Tällä hetkellä pinkki kuosi tuntuu kuitenkin hukkaostokselta, jolle ei löydy paikkaa kotoa. Katsotaan, muuttaako kevätaurinko mielen.
4. Lastenhuoneen valaisimet ja Ikean Stuva-lipastot
Kuten olen aiemmin blogissa kirjoittanut, lastenhuoneen sisustus on miehen käsialaa viime keväältä. Kokonaisuus on hauskan leikkisä muttei kuitenkaan räikeä. Itse olisin varmaankin tehnyt joitain juttuja toisin ja edelleen olen sitä mieltä, että huoneeseen tarvitaan kirjahylly. Sille saattaa vapautua tilaa lähitulevaisuudessa, kun pikkuveli luopuu pinnasängystään ja pojat majoitetaan kerrossänkyyn. Mutta se onkin jo toinen tarina.
Lastenhuoneessa parasta on se, että se tehtiin ajoissa ja reippaasti, pisteet siitä kanssasisustajalle.
5. Artekin N65-lastentuolit
Ostin tuolit huonokuntoisina ja tuunausvinkit sekä -kokemukset olenkin jo jakanut aiemmassa postauksessa. Alunperin ajattelin niitä lastenhuoneeseen, mutta pöytää ei edelleenkään ole – eikä tilaa. Tuolit pyörivät nyt yläkerran oleskelutilassa tyhjän panttina. Tavallaan ne ovat ahkerassa käytössä sivupöytinä, mutta mielummin näkisin ne alkuperäisessä tarkoituksessaan. En siis voi kutsua näitä erityisen onnistuneeksi ostokseksi, vaikka halvat olivatkin.
6. Ikean Söderhamn-sohvat Bemz-päällisillä
Nämä modernit ja edulliset sohvat näyttävät olevan bloggaajien suosiossa ja itsekin olen ollut tyytyväinen hankintaani. Bemzin verhoilu puolestaan on ollut napakkaa ja laadukasta, eikä ensimmäinen pesukierroskaan aiheuttanut yllätyksiä kuten haalistumista tai kutistumista. Ostin keväällä yläaulaan sekä yhden- että kahdenistuttavat sohvat. Nyt ostaisin pelkän kahdenistuttavan, sillä toinen sohva on vajaakäytöllä ja vie liikaa tilaa. Kenties hankkisin rahin sen sijaan – hm, pitääkin tutkailla, voiko yhdenistuttavan muuttaa rahiksi vai vaatiiko se uuden verhoilun.
7. Formen Aino-matto
Tästä ostoksesta minulla on ristiriitaisimmat tunteet. Uskoin tilaushetkellä tehneeni satavarman valinnan, mutta käytännössä mustavalkoraidallinen matto on aika hallitseva ja haaveilemani valkaistu matonkude (luonnonvalkoisen sijaan) liian kylmä silmääni. Huomaan pitäväni enemmän alakerran luonnonvalkoisesta Korvelan matosta, vaikka pitkään paasasin, ettei lämmin värisävy sovi yhteen laminaattilattiamme kanssa. Ja mustat raidat – aargh! Pöly ja roskat eivät erotu mistään niin helposti kuin mustasta taustasta, olisihan minun se pitänyt tietää.
Kaiken lisäksi olen alkanut havaita maton mustassa kuteessa sekä reunakanttauksissa nukkaantumista, jota ei täyspuuvillaiselta matolta muutaman kuukauden sisällä käyttöönotosta odottaisi. En ole pessyt mattoa vielä kertaakaan, ainoastaan imuroinut. Meillä on ollut Formen mattoja aiemminkin, eikä niissä ole ollut vastaavanlaista ongelmaa. Tästä asiasta minun täytyy olla vielä yhteyksissä valmistajaan.
* * *
Yhteenvetona voisi todeta, että tulihan sitä kotia vähän sisustettua tänäkin vuonna, vaikka huomion ja budjetin painopiste on ollut autotallin rakentamisessa. Suurimmat hankinnat ovat takana, mutta kaipaisin kotiin erityisesti lisää valaisimia, seinille tauluja ja ehkä tapettiakin sekä lattioille muutaman maton lisää. Toivotaan siis hyvää sisustusvuotta 2015!
-
Viime vuonna tähän aikaan
Vielä muutama kuva appelan tunnelmallisesta joulusta. Meillä oli ihanat joulupyhät mutta oli kuitenkin mukava eilen tulla kotiin. Kuusi oli edelleen voimissaan (kiitos naapurille) ja amaryllis avannut kukkansa. Tämä päivä on sisältänyt joululahjoihin tutustumista, tekemättä jääneen joulusiivouksen paikkailua sekä pesukoneen pyörittämistä, sillä jo huomenna maantie kutsuu jälleen ja suuntana on Keski-Suomi.
Meille on tärkeää saada viettää joulua läheisten kanssa, mutta samaan aikaan pieni reissuväsymys on nostanut päätään. Olemme jo muutamana vuonna arponeet mahdollisuutta viettää joulua omassa kodissa. Kenties ensi vuonna me voisimme pyytää joulun viettäjät luoksemme. Miten te olette ratkaisseet asian – koska olette siirtyneet viettämään joulua omassa kodissanne, etenkin jos välimatka isovanhemmille on pitkä?
Lopuksi vielä anteeksipyyntö puolivaloilla vierähtäneestä blogikuukaudesta. Päivitystahti on ollut hidas, enkä ole ehtinyt vastailla kommentteihinkaan. Täytyy tunnustaa, että hetken jo suunnittelin koko blogin räjäyttämistä tavuiksi bittiavaruuteen, mutta sitten muistin viime vuoden. Viime vuonna tähän aikaan jätin blogin määrittelemättömäksi ajaksi tauolle – ja aloin lähes välittömästi kaivata kirjoittamista ja kuvaamista. Ehkä on parempi olla tekemättä lopettamisesta jokavuotista perinnettä. Jatkan sen sijaan tunnustellen eteenpäin ja katson, miten vaihtuva sesonki ja päivä päivältä pitenevä kuvausvalo vaikuttavat blogi-intoon. (Positiivisesti, ennustan.)
-
Vierailulla Amforan galleriassa
Olemme olleet joulun vietossa Seinäjoella miehen vanhempien luona. Tänään aamupäivällä kävin nappaamassa nämä kuvat Amforan liikkeestä – kuvauksellinen paikka, jossa on niin paljon kaikenlaista herkullista, ettei tiedä mihin kameransa suuntaisi! Liike sijaitsee Seinäjoen Pohjassa osoitteessa Päivölänkatu 32 eli pienen mutkan päässä Vaasa-Jyväskylä-tieltä. Tervetuloa vierailulle, jos ajatte ohi.
Päivölänkadun tilat ovat syksyn aikana käyneet läpi suuren muutoksen, sillä Amfora Shop toimii tiloissa nykyään yhdessä laadukkaista lähiruoka-aineista tunnetun Juurella-keittiön kanssa. Gallerian puoli on sisustettu 50 hengen tilausravintolaksi, jonka harmonisessa tunnelmassa voi järjestää niin perhejuhlat kuin kokoukset. Tiloissa toimii myös kokkikoulu, jossa valmistetaan itse illan menu ja samalla opitaan ammattikeittiön niksit sekä kauniin kattauksen sommittelu.
Nyt täytyy rientää, sillä riennot kutsuvat tätäkin äiti-ihmistä. Mukavaa Tapanin iltaa kaikille!
-
Mañana-joulu
Täällä aletaan pikkuhiljaa rauhoittua joulunviettoon. Täytyypä tunnustaa, että jouluvalmistelujen suhteen juuri mikään ei ole mennyt niin kuin suunnittelin, mutta eräänlanen perinne tämäkin. Saan varmaan vielä muutaman vuoden opetella sitä, että tämä pimeä aika tulisi mielummin ottaa reilulla mañana-asenteella. No, nyt asiat ovat riittävän valmiita, joulu tulee kun on tullakseen.
Ihana joulukori sisältöineen on veljeni perheeltä. Kiitos siitä ja kaikista muista joulutervehdyksistä joita olemme saaneet! Rauhallista aatonaattoa sinne ruutujen taakse.
-
Mobiilisti joulunviettoon
Yhteistyössä ASUSin kanssa.
Vaikka blogi eli vähän aikaa hiljaiseloa, arvaatte varmaan, ettei blogin omistaja elänyt. Nyt on onneksi muutama vapaapäivä edessä. En ajatellut käyttää viikonloppua suursiivoukseen enkä jouluruokahärdelliin vaan ottaa rennosti, järjestellä kotia joulukuntoon ja antaa sykkeen tasaantua. Kuten kuvista näkyy, kuusikin on jo saapunut ja ensimmäinen koristelukierros sen suhteen otettu. Toisin sanoen kuusen alaoksat on ainakin hyvin koristeltu.
Itselläni on edelleen pari joululahjaostosta tekemättä, ja ajattelin vinkata teille yhdestä koko perhettä ilahduttavasta joululahjaideasta. Sain nimittäin Indiedaysin ja ASUSin kampanjan kautta kokeiltavakseni Memo Pad 8 -tabletin, joka on ollut meillä ahkerassa käytössä viime viikot ja lähtee varmasti mukaan myös joulupyhien reissuille.
Bloggaaja ei olisi todellinen bloggaaja, jos hän ei heti laitteen saatuaan rientäisi tarkastamaan, miltä oma blogi ja useimmin vieraillut suosikit laitteessa näyttävät. Aiempiin käyttämiini tablettilaitteisiin verrattuna ASUSin terävä IPS-näyttö tuntui siltä, kuin olisi pessyt hiekat silmistään pois. Ero oli huomattava, ehkä jopa huolestuttava tällaiselle pilkunviilaajalle. Pitääkin tästä lähtien käydä aina katsomassa, miten blogikuvien värit toistuvat tässä laitteessa, se vasta kertoo todellisuuden
Laite oli myös kevyempi ja kooltaan helpommin käsiteltävä, kuin aiemmat kokemukseni tableteista. Sen seurauksena Memo Pad on kulkenut viime viikot mukana käsilaukussa ja olen iltaisin käpertynyt sen kanssa peiton alle. Tabletti on juuri sopivan kokoinen myös lasten käyttöön – tätä jaksaa juniorikin pidellä käsissään, kun lähdemme joulunpyhinä reissuun! Akun kesto on aktiivisessa käytössä jopa 9 tuntia, joten virran loppumisesta takapenkillä ei ole huolta.
Android-käyttöjärjestelmään on saatavissa kaikki blogeja ja sosiaalista media seuraaville tutut sovellukset, kuten Instagram, Twitter, Bloglovin’ ja tietysti Pinterest. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan Pinterestin mobiili- ja tablettisovellusta, jos ette ole vielä siihen tutustuneet. Kuvien pinnaaminen kuvavirrasta oikeaan kansioon on paljon jouheampaa kuin tietokoneella, ja nykyään pinnailenkin lähes yksinomaan mobiililaitteilla. ASUSin Memo Pad ei sormeilusta pahastu, sillä näytössä on sormenjälkien syntymistä hylkivä pintakäsittely. Jouluisia inspiraatiokuvia ei siis tarvitse tihrustaa ylimääräisen kuorrutuksen takaa. Joulukuvien lisäksi katse on muuten pikkuhiljaa kääntymässä sisustusmaailman kevätuutuuksiin. Olen yrittänyt malttaa mieleni ja olla intoutumatta niistä liikaa ennen kuin joulu on kunnolla juhlittu alta pois… mutta jos kuviin on luottamista, edessä on aika ihana kevät.
Tänä iltana meillä on luvassa tavallaan aika kevättalvinen juttu, nimittäin varaslähtö blinikauteen. Taikinan juuri on ollut muhimassa eilisillasta asti ja mädin otin juuri pakastimesta sulamaan. Taustalle laitetaan tietysti soimaan Toivontuottajien Jouluradio. Jos sillä puolen on mielessä vielä täsmäisku joululahjaostoksille, ASUS Memo Pad 8:n hintatiedot ja lähimmät ostopaikat löydät täältä. Samalla voit käydä tykkäämässä ASUSista Facebookissa, ja pysyt ajan tasalla tuotejulkistuksista ja kilpailuista, joissa voit voittaa ASUSin tuotteita.
Taidan nyt mennä siirtelemään muutaman hopeapallon alaoksilta yläoksille. Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!



































